[[Kuva:Cole Thomas The Picnic 1846.jpg|thumb|200px|Thomas Colen maalaus "The Picnic"]]
{{commonscat|Picnics}}
'''Piknik''' (kirjoitetaan joskus myös ''piknikki'') eli '''eväsretki''' on huviretki, johon olennaisesti sisältyy eväiden syöminen ulkona. Suomenkielisen sanan takana onovat englannin ''picnic,'' ja ranskan ''pique-nique'' sekäja saksan ''Picknick''.
SananPiknik-sanan käytöstä on merkintöjä 1500-luvulta alkaen Ranskasta, ja 1700-luvulta Englannin puolelta. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] (1789) jälkeen rahvas pääsi kuninkaallisiin puistoihin, ja kansa rynnisti niihin viettämään uutta vapaa-aikaansa (työaikaa alettiin säädellä samoihin aikoihin).
Yhdysvalloissa kansallispäiväitsenäisyyspäivä (4. heinäkuuta) on suosittu piknik-päivä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agcensus.usda.gov/Publications/1992/outlying/mo02fmrp.pdf| Nimeke = The 4th of July Picnic - An American Tradition | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1995 | Julkaisija =U.S. Department of Commerce - Agriculture and Financial Statistics Division | Viitattu =31.7.2012 | Kieli = }}</ref> Helsingissä ylioppilaat puolestaan juhlistavat [[vappu]]aamua piknikillä Ullanlinnanmäellä.<ref>[https://into.aalto.fi/display/enaalto/Vappu+begins+at+wappu.fi Vappu begins at wappu.fi] Aalto University {{en}}</ref> Vastaava tapa on muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkareilla, jotka kokoontuvat piknik-eväineen [[Lappeenrannan linnoitus|Lappeenrannan linnoituksen]] valleille, sekä Turussa, jossa eväsretki toteutetaan TähtitorninmäelläVartiovuorella tähtitornin kupeessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/muut-juhlat/piknik | Nimeke = Kevät kutsuu piknikille luontoon | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Kaikki Juhlista| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =31.7.2012 }}</ref>
''[[Aamiainen ruohikolla]]'', (Le déjeuner sur l'herbe), [[Edouard Manet]]|Edouard Manet'n]] maalaus vuodelta [[1862]], on kenties taidehistorian kuuluisin piknik-kuvaus. [[Carl Michael Bellman|Bellmanin]] epistolat ja [[Peter Weir]]in elokuva ''[[Huviretki hirttopaikalle]]'' (1975) kuvaavat myös aihetta.
