Ero sivun ”Phil Ochs” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Vuosien 1967–1969 levyillä käytettiin muitakin soittimia, perinteisiä rockinstrumentteja sekä kokeiltiin myös klassisen musiikin puolelta lainattua pienoisorkesteria (kokeilusta käytettiin nimeä "barokkifolk"). Nämä levyt menestyivät aiempina huonommin.
Vuonna 1970 Ochs teki yllättävän suunnanvaihdoksen musiikissaan ja tyylissään. Hän alkoi esittää [[kantri]]a ja 1950-luvun [[rock and roll]]ia. Hänen itse tekemänsä laulut olivat yhä yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Konserteissa Ochs esitti omien laulujensa ohella vanhoja kantriklassikoita ja esimerkiksi [[Buddy Holly]]n ja [[Elvis Presley|Elviksen]] vanhoja lauluja. Ochs halusi olla "osittain Elvis Presley ja osittain [[Che Guevara]]". Hän jopa teetti itselleen samanlaisen kultakankaisen puvun, jota Elvis oli käyttänyt. Temppu herätti hämmennystä Ochsin ihailijoissa. Jotkut kuitenkin pitivät uudenlaisesta Ochsista. Ochs julkaisi helmikuussa 1970 viimeisen studioalbumin [[Greatest Hits (Phil Ochsin albumi)|Greatest Hits]], joka ei nimestään huolimatta ole kokoelmalevy. Levyn päättävä raita "No More Songs" oli hänen viimeisiä sävellyksiään.
1970-luvulla Ochsia alkoivat vaivata mielenterveyden ongelmat: [[masennus]], [[alkoholismi]], [[dissosiatiivinen identiteettihäiriö]] ja [[kaksisuuntainen mielialahäiriö]]. Hän ei saanut juurikaan uusia lauluja aikaiseksi. Monet maailman tapahtumat, kuten Chilen vallankaappaus 1973 ja hänen ystävänsä [[Victor Jara]]n surmaaminen sen yhteydessä, pahensivat hänen masentuneisuuttaan. Hän oli välillä myös asunnoton. Tammikuussa 1976 hän muutti sisarensa luo asumaan, sai psykiatrilta diagnoosin mielialahäiriöstä ja lääkityksen siihen. Huhtikuussa hän kuitenkin teki [[itsemurha]]n hirttäytymällä.
| |||