Ero sivun ”Rauno Meriö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kenrl.ltn jo 1980., sotilasuran jälkeistä toimintaa lisäämäni linkin takaa
Thule (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 1:
[[Kenraaliluutnantti]] '''Rauno Matti Meriö''' (s. [[22. lokakuuta]] [[1933]] [[Käkisalmi]]) oli [[Suomen Ilmavoimat|Ilmavoimien]] komentajana [[22. huhtikuuta]] [[1975]] - [[31. tammikuuta]] [[1987]].
 
== Sotilasura ==
Hän valmistui [[kadettikoulu]]sta vuonna [[1955]]. Hän toimi [[Messerschmitt Bf 109]]-lentueen päällikkönä ja sai Vampire-suihkukonekoulutuksen. Vuosina 1959-1960 hän toimi lennonopettajana [[Ilmasotakoulu]]ssa. Kapteeniksi ylennetty Meriö opetti ilmasotatekniikkaa [[Sotakorkeakoulu]]ssa vuosina 1962-1966 suorittaen samalla [[diplomi-insinööri]]n tutkinnon. Totaalisen maanpuolustuksen kurssin Meriö suoritti vuonna 1972 yleten everstiksi.
 
Meriö toimi [[Ilmasotakoulu]]n johtajana vuosina 1972-1973 sekä [[Lapin Lennosto]]n ensimmäisenä komentajana vuosina 1973-1975.
 
Vuonna 1975 nimitettiin kenraalimajuriksi ylennetty Meriö ilmavoimien komentajaksi. Meriö ajoi Draken-hävittäjien lisähankintoja [[Lapin LennostolleLennosto]]lle ja [[Satakunnan Lennosto]]lle. Hän puolsi Hawk-harjoitushävittäjien lisähankintoja. Meriö ylennettiin kenraaliluutnantiksi [[1980]].
 
Hänen kauteensa sattui vuodenvaihteen 1984 - 1985 nk. ohjusvälikohtaus, jossa Inarinjärveen putosi harhautunut neuvostoliittolainen ilmamaaliohjus. Sen puitteissa pohdittiin, onko Suomen ilmavalvonta tarpeeksi tehokas.
 
== Sotilasuran jälkeen ==
Meriö oli [[Karjalan Liitto|Karjalan Liiton]] puheenjohtajana vuosina [[1990]] - [[1995]]. Hän puolusti julkisuudessa [[Karjala-kysymys|Karjalan palautusta]] ja on 2000-luvun alusta ollut [[ProKarelia]]n toisena puheenjohtajana.
 
Vuoden 1999 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa Meriö oli Nuorsuomalaisten ja Kokoomuksen ehdokkaana.