Ero sivun ”Käpy” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.150.25.184 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon. |
Määrittelyä suomenkielisten lähteiden kanssa. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo
[[Tiedosto:Scrub Pine Pinus virginiana Cone Closeup 2000px.jpg|thumb|220px|Yhdysvalloissa kasvavan ''[[Pinus virginiana]]'' -lajin käpy. Lajia käytetään paljon joulukuusena.]]
[[Tiedosto:Pinus coulteri MHNT Cone.jpg|thumb|''Pinus coulteri'']]
'''Käpy''' on [[Paljassiemeniset|paljassiemenisen kasvin]] kukinto.<ref name=terava189/><ref name="termipankki kapy"/> Paljassiemenisillä kasveilla on yleensä erilliset hede- ja emikukinnot. Nimitys käpy viittaa yleensä erityisesti emikukintoon eli '''emikäpyyn''', mutta myös hedekukintoja kutsutaan [[hedekäpy|hedekävyiksi]].<ref name=terava189/><ref name="termipankki kapy"/>
Käpy koostuu lapakosta eli kukintorangasta, jonka ympärillä on suomumaisia [[emi]]lehtiä eli emisuomuja sekä havupuilla myös peitinsuomuja.<ref name=terava156/><ref name="termipankki emikapy"/><ref name="termipankki peitinsuomu"/> Toisinaan näitä käpyjen osia kutsutaan kukiksi,<ref name=terava156/> mutta täsmällisesti määriteltynä paljassiemenisillä kasveilla ei ole kukkia.<ref name="termipankki kukka"/> Monilla paljassiemenisillä kasveilla emisuomut tai peitinsuomut paksunevat ja puutuvat käpysuomuiksi kävyn kypsyessä, mutta toisilla, kuten esimerkiksi havupuihin kuuluvilla [[Katajat|katajilla]] (''Juniperus''), ne voivat muuttua meheviksi ja muodostavat [[Koppisiemeniset|koppisiemenisten kasvien]] hedelmää muistuttavan mehevän kävyn.<ref name="termipankki kapy"/>
Vaikka useiden eläinten sanotaan syövän käpyjä, ne itse asiassa hakevat öljypitoisia siemeniä kävyn suomujen välistä. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi [[orava]], [[käpytikka]] ja [[käpylinnut]].
Rivi 10 ⟶ 12:
Käpysato eli [[siemen]]sato vaihtelee havupuilla kesän aurinkoisuuden, sateisuuden ja keskilämpötilan mukaan. Lämpimät, aurinkoiset ja sademäärältään kohtuulliset kesät ovat parhaita [[pölytys|pölytyksen]] ja siementen kehityksen kannalta.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Terävä, Eija ja Kanervo, Eira | Nimeke = Kasvianatomia | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita | Isbn = 9789513752965 }}
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=terava189>Terävä ja Kanervo: Kasvianatomia, s. 189</ref>
<ref name=terava156>Terävä ja Kanervo: Kasvianatomia, s. 156</ref>
<ref name="termipankki kapy">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:k%C3%A4py | Nimeke = Kasvitiede: käpy | Julkaisu = Tieteen termipankki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 10.3.2016 }}</ref>
<ref name="termipankki emikapy">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:emik%C3%A4py | Nimeke = Kasvitiede: emikäpy | Julkaisu = Tieteen termipankki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 10.3.2016 }}</ref>
<ref name="termipankki peitinsuomu">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:peitinsuomu | Nimeke = Kasvitiede: peitinsuomu | Julkaisu = Tieteen termipankki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 10.3.2016 }}</ref>
<ref name="termipankki kukka">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:kukka | Nimeke = Kasvitiede: kukka | Selite = ”Täsmällisesti rajattuna kukka tarkoittaa vain koppisiemenisten kasvien lisääntymiseen erilaistunutta rakennetta, vaikka arkikielessä usein puhutaan myös paljassiemenisten kukasta ja kukkimisesta.” | Julkaisu = Tieteen termipankki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 10.3.2016 }}</ref>
}}
==Aiheesta muualla==
|