Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 24:
Hannu Salaman vanhemmat olivat sähköasentaja Sulo Salama ja Hulda o.s. Heino. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruusvuotensa Tampereen [[Pispala]]ssa. Salama kävi jonkin aikaa [[Tampereen klassillinen lukio|Tampereen klassillista lyseota]], mutta koulu jäi kesken. Armeijan käytyään hän lähti opiskelemaan [[Oriveden opisto]]on, jossa hän alkoi kiinnostua kirjallisuudesta. Salama työskenteli aluksi sähköasentajana kuten isänsä ja sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen kuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1961. Hänen [[esikoisteos|esikoisteoksensa]] oli ''[[Se tavallinen tarina]]'' (1961).
Salaman vuonna 1964 julkaistu neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' toi tekijälleen syytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”, mutta hän sai myös puolustajia ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi [[Ehdollinen vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna 1968. Lisäksi kustantaja [[Kari Reenpää]] sai 2 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusyhtiö Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat – sivut 139–142 – määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti. Oikeudenkäynti on jättänyt jälkensä Salamaan: ”Kyllä voi sanoa, että on vienyt jollain tavalla tähän päivään asti päästä kohusta yli. Kyllä minä vieläkin kiukuttelen sen asian kanssa. Yksinkertaisesti tunnen kiukkua.”</ref>http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001108777.html</ref>
Myös vuonna 1972 ilmestynyt romaani ''[[Siinä näkijä missä tekijä]]'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Vuonna 1974 taistolainen kirjailija [[Kalevi Seilonen]] julkaisi teoksensa ''Vastarintaryhmä'' ainakin osittaisena vastalauseena Siinä näkijä missä tekijä -romaanin esittämään kuvaukseen jatkosodan aikaisesta maanalaisesta vasemmistotoiminnasta. Teoksesta näkyy Salaman pyrkimys nähdä erilaisten ideologioiden tuolle puolen: ”Jos ihmisellä on koti, uskonto, isänmaa, puolue, mitä kaikkea ihanuutta sillä nyt onkaan niin ei niitten yli eikä läpi, semmoisten linnoitusten, niin ei näe muuta todellisuutta kuin sen mitä ympärillä on, oli se sitten hyvä tai huono, yleensä kohtuullinen.”<ref>http://tv1.yle.fi/ohjelmat/kulttuuri/suomalainen-kirjailija-%E2%80%93-hannu-salama</ref>
| |||