Ero sivun ”Pentti Renvall” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: - lisätty luokka |
jäsentelyä, viitteistystä, täydennystä |
||
Rivi 1:
'''Bengt Uno Nathanael''' ('''Pentti''') '''Renvall''' ([[29. maaliskuuta]] [[1907]] [[Turku]] – [[29. lokakuuta]] [[1974]] [[Kauniainen]]) oli [[Suomi|suomalainen]] historiantutkija. Hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n Suomen ja Skandinavian historian professorina vuosina 1950–1973.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Renvall, Pentti (1907 - 1974)|tekijä=Eino Jutikkala|id=7028|ajankohta=23.6.2000}}</ref>
Renvall kuului [[Renvall]]ien sivistyssukuun. Hänen isänsä oli [[Hamina]]n kirkkoherra [[Uuno Renvall|Uno Mikael Renvall]], jonka punaiset murhasivat [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]]. Renvall kirjoitti ylioppilaaksi [[Turun Lyseo|Turun suomalaisesta reaalilyseosta]] vuonna 1925. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1930, maisteriksi 1937 ja lisensiaatiksi 1939. Hän opiskeli historian ohella filosofiaa ja täydensi psykologian opintojaan [[Humboldt-yliopisto|Berliinin yliopistossa]] 1929–1930.<ref name="KB" />
Pentti Renvall kuului [[Renvall]]ien sivistyssukuun ja hänen isänsä oli [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] punaisten murhaamaksi joutunut [[Hamina]]n kirkkoherra [[Uno Mikael Renvall]]. Renvall kirjoitti ylioppilaaksi 1925, valmistui maisteriksi 1937 ja väitteli tohtoriksi 1940 [[Turun yliopisto]]sta. Hän opsikeli historian ohella filosofiaa ja täydensi psykologiaan opintojaan vuoden ajan [[Berliinin yliopisto]]ssa. Renvallin 1939 valmistunut väitöskirja käsitteli Suomen 1590-luvun kriisiä, josta hän rakensi suomalais-kansallisen kuvan. Tutkimuksessaan Renvall esitti kuuluisan väitteen, jonka mukaan [[Klaus Fleming]]in toimintaa olisi ohjannut Suomen Ruotsista erillisten turvallisuuspoliittisten etujen ajaminen. [[Jaakko Ilkka|Jaakko Ilkan]] hän taas osoitti vallitsevasta käsityksestä poiketen vauraaksi nimismieheksi eikä köyhäksi talonpojaksi.<ref name="KB" /> Renvall tutki 1930-luvulta lähtien Suomen historiaa keskeisenä teemanaan yksittäisten johtajayksilöiden rooli. Puhutaan jopa "renvallilaisesta valioyksilöajattelusta".<ref>Ahtiainen & Tervonen: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/896/ahjate.html Historiankirjoitus – Kansakunnan kompassi vai politiikan tuuliviiri] Tieteessä tapahtuu</ref> Hänen tutkimuksensa keskittyi myöhemminkin pääasiassa 1500-lukuun. Renvall julkaisi myös kaksi merkittäväksi muodostunutta historiantutkimuksen metodiopasta. Hän sai vaikutteita [[Eino Kaila]]n [[Looginen empirismi|loogisesta empirismistä]] ja vaati etsimään ja tunnistamaan tutkittavasta ilmiöstä ja menneisyydestä poikkeuksettomia rakennekokonaisuuksia. Hänen ajatteluaan leimasi myös vahva kehitysusko.<ref name="KB" />▼
Tohtoriksi Renvall väitteli vuonna 1940 [[Turun yliopisto]]ssa. Hänen väitöskirjansa valmistui jo vuonna 1939, mutta [[talvisodan pommitukset]] viivästyttivät väitöstilaisuutta. Väitöskirja käsitteli Suomen 1590-luvun kriisiä, josta hän rakensi suomalaiskansallisen kuvan. Tutkimuksessaan Renvall esitti väitteen, jonka mukaan [[Klaus Fleming]]in toimintaa ohjasi Suomen Ruotsista erillisten turvallisuuspoliittisten etujen ajaminen. [[Jaakko Ilkka|Jaakko Ilkan]] hän taas osoitti vallitsevasta käsityksestä poiketen vauraaksi nimismieheksi eikä köyhäksi talonpojaksi.<ref name="KB" />
Jatkosodan aikana Renvall toimi [[Itä-Karjalan sotasaalisarkisto]]n päällikkönä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}</ref> Vuosina 1945–1950 hän oli Turun [[maakunta-arkisto]]n hoitaja ja 1946–1951 Turun yliopiston Suomen historian dosentti. Sen jälkeen hän oli Helsingin yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian professorina 1950–1973, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1957–1960 ja yliopiston vararehtorina 1968 sekä [[kansleri]]na 1968–1973. Kanslerikaudellaan Renvall vastusti päättäväisesti hallinnonuudistusta eli [[mies ja ääni]] -vaalitavan käyttöönottoa, joka lopulta ei toteutunut. Hänen aloitteestaan perustettiin tuolloin myös historiantutkimuslaitos, joka sai 1983 nimekseen [[Renvall-instituutti]]. Renvall oli myös 1960–1969 [[Historiallinen aikakauskirja|Historiallisen aikakauskirjan]] päätoimittaja.<ref name="KB" />▼
▲
Renvall vihittiin filosofia [[kunniatohtori]]ksi [[Uumajan yliopisto]]ssa 1970.<ref name="KB" />▼
▲[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Renvall toimi [[Itä-Karjalan sotasaalisarkisto]]n päällikkönä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Kruhse, Pauli | Vuosi=2008 | Nimeke= Suomea rajan takana 1918-1944 | Selite=Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia | Julkaisija=Helsinki: Kansalliskirjasto | Tunniste=ISBN 978-951-69-2705-6}}</ref> Vuosina 1945–1950 hän oli Turun [[maakunta-arkisto]]n hoitaja ja 1946–1951 Turun yliopiston Suomen historian dosentti. Sen jälkeen hän oli Helsingin yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian professorina 1950–1973, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1957–1960 ja yliopiston vararehtorina 1968 sekä [[Yliopiston kansleri|kanslerina]]
▲Renvall vihittiin
== Teoksia ==
Rivi 20 ⟶ 24:
== Aiheesta muualla ==
* Peltonen, Matti: [http://www.helsinki.fi/historia/yhdistys/julk/renvall/peltonen.html Pentti Renvall ja mentaliteettien historia] Historiallinen Yhdistys ry.
{{AAKKOSTUS:Renvall, Pentti}}
| |||