Ero sivun ”Ferromagnetismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym
Sanaston yhdenmukaistaminen ja linkitys
Rivi 4:
Tavallisissa [[lämpötila|lämpötiloissa]] ferromagneettisia aineita ovat [[rauta]], [[koboltti]] ja [[nikkeli]], niitä sisältävät metalliseokset sekä useat raudan yhdisteet. Alle +16 °C:n lämpötilassa myös [[gadolinium]] on ferromagneettista, ja hyvin alhaisissa lämpötiloissa sellaisiksi tulevat monet muutkin aineet<ref>K.V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen: Lukion fysiikka II, s. 169, WSOY 1974, ISBN 951-0-05657-X</ref>. [[Mangaani]] ei sellaisenaan ole ferromagneettista, mutta muodostaa useiden muiden [[metalli]]en kanssa ferromagneettisia seoksia.
 
[[Kuva:Hysteresiskurve.svg|thumb|270px|left|Magnetisaatiokäyrä eli hystereesikäyrä voi olla ferromagneettiselle aineelle esimerkiksi tällainen. Kuvassa H on ulkoinenulkoisen magneettikenttä[[magneettikentän voimakkuus]] ja B on aineen sisäinen[[magneettivuon magneettikenttätiheys]], joka riippuu aineen magnetoitumasta[[magnetoituma]]sta. H<sub>c</sub> on [[koersiivisuus]], joka kertoo aineen magneettisesta pehmeydestä. B<sub>R</sub> on [[remanenssi]] eli aineeseen jäävä magnetoituma, kun ulkoinen magneettikenttä poistetaan.]]
Ulospäin ferromagneettinen aine ei välttämättä vaikuta magneettiselta. Esimerkiksi [[rauta]] on ferromagneettista, mutta yleensä rautakappaleiden välillä ei ole magneettista vuorovaikutusta eli ne eivät vedä toisiaan puoleensa tai hylji toisiaan. Kun lähelle rautaista kappaletta tuodaan magneettikenttä eli esimerkiksi jääkaappimagneetti, raudan magneettiset momentit järjestäytyvät magneettikentän suuntaisesti ja yhtäkkiä magneetti ja rautakappale alkavat vetää toisiaan puoleensa.