Ero sivun ”Andit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luontokappale |
maantiedekappale |
||
Rivi 32:
Andit alkavat [[Karibianmeri|Karibianmereltä]] ja kulkevat useiden Etelä-Amerikan maiden – [[Venezuela]], [[Kolumbia]], [[Ecuador]], [[Peru]], [[Bolivia]], [[Chile]] ja [[Argentiina]] – läpi aina Etelä-Amerikan eteläkärkeen [[Kap Horn]]in asti.
== Maantiede ==
== Andien korkeimmat huiput ==▼
Andit ovat edelleen kohoava vuoristo. Eroosio kuitenkin kuluttaa vuoristoa suunnilleen samaa tahtia, minkä vuoksi vuoriston korkeus ei juurikaan kasva. Kohoaminen johtuu kahdesta toisiaan vasten törmäävästä tektonisesta laatasta, joiden rajalla vuoristo sijaitsee. Painavamman Tyynenmeren laatan reuna työntyy Etelä-Amerikan laatan alle, jonka päälle Andit muodostuvat. Noin 130 miljoonaa vuotta sitten alkanut Atlantin valtameren avautuminen jatkuu edelleen työntäen Amerikan laattaa länttä kohti. Samalla Tyynimeri kutistuu muutaman sentin vuodessa.<ref name="geologica-andit-vuortennousu"/>
=== Bolivia ===▼
Kordillieerit koostuvat pitkistä yhdensuuntaisista vuoristoista, joissa Etelä-Amerikan rannikon kallioperä on poimuuntunut ylöspäin. Joissakin paikoin vuoristot ovat toisistaan erillään, missä niiden välissä sijaitsee laaja-alaisia painanteita. Tällaiseen painanteeseen on muodostunut myös Etelä-Amerikan suurin järvi, [[Maracaibojärvi]] sekä maailman korkeimmalla sijaitseva vesiteitse saavutettava järvi, [[Titicaca]]. Järvet ovat syntyneet vuorille sataneesta sadevedestä ja jäätiköiden sulamisvesistä. Vuoriston ylängöillä sijaitsevista laaksoista käytetään niin Perussa, Boliviassa kuin Chilessä nimitystä ”altiplano”. Tällaiset laaksot ovat eräitä maailman korkeimmista asutetuista paikoista.<ref name="geologica-andit-vuortennousu"/>
▲=== Andien korkeimmat huiput ===
▲==== Bolivia ====
* [[Aconcagua]] – 6 427 m
* [[Cabaray]] – 5 860 m
Rivi 47 ⟶ 52:
* [[Tata Sabaya]] – 5 430 m
==== Bolivia/Chile ====
* [[Cerro Minchincha]] – 5 305 m
* [[Irruputuncu]] – 5 163 m
Rivi 55 ⟶ 60:
* [[Pomerape]] – 6 348 m
==== Argentiina ====
* [[Aconcagua]] – 6 959 m
* [[Acotango]] – 6 052 m
Rivi 73 ⟶ 78:
* [[Socompa]] – 6 051 m
==== Kolumbia ====
* [[Galeras]] – 4 276 m
* [[Nevado del Ruiz]] – 5 321 m
==== Ecuador ====
* [[Antisana]] – 5 753 m
* [[Cayambe]] – 5 790 m
Rivi 90 ⟶ 95:
* [[Tungurahua]] – 5 023 m
==== Peru ====
* [[Alpamayo]] – 5 947 m
* [[Carnicero]] – 5 960 m
Rivi 108 ⟶ 113:
Vuoriston haastaviin olosuhteisiin, kuivuuteen ja kylmyyteen, on sopeutunut monia vain Andeilla tavattavia kasvi- ja eläinlajeja. [[Guanako]] pystyy pitkän kaulan ja vahvojen jalkojensa ansiosta havaitsemaan ja pakenemaan paikallisia petoeläimiä, kuten [[jaguaari|jaguaareja]] ja [[puuma|puumia]]. Guanakon erikoisrakenteinen ruuansulatuskanava ja mahanesteet mahdollistaa selviämisen vähällä heinäravinnolla. Andeilla yleiset kotieläimet, [[laama]] ja [[alpakka]], ovat jalostettuja muotoja guanakosta. Paikalliset intiaaniheimot ovatkin hyödyntäneet ja jalostaneet guanakoja noin 5000 vuotta. Laamoja ja alpakoita käytetään erityisesti taakkojen kantamiseen ja niiden lantaa hyödynnetään polttoaineena ruoanvalmistuksen yhteydessä.<ref name="geologica-andit-luonto"/>
Andeilla kehittynyt ''[[Puya raimondii]]'' on maailman suurikokoisin ananaskasvi. Kasvia tavataan ainoastaan yli 4 000 metrin korkeudessa Perussa ja Boliviassa. Sen nimi
== Lähteet ==
Rivi 115 ⟶ 120:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="geologica-andit-vuortennousu">Coenraads, Koivula, Osborne, Robinson, Rodwell, Stone, Stutchbury 2009, s. 236.</ref>
<ref name="geologica-andit-luonto">Coenraads, Koivula, Osborne, Robinson, Rodwell, Stone, Stutchbury 2009, s. 237–238.</ref>
}}
| |||