Ero sivun ”Cixi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kappalejakoa |
p selkeämpi ilmaus ja pilkkuja |
||
Rivi 4:
== Nuoruus ==
Hän kasvoi tavallisessa [[Mantšut|mantšuperheessä]],<ref name="LIFE">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sacu.org/cixi.html | Nimeke=The Life of Empress Cixi| Julkaisija= China Now magazine}}</ref> mistä Qing-dynastian seitsemäs keisari Xianfeng poimi hänet jalkavaimokseen. Hän nousi nopeasti jalkavaimoista tärkeimmäksi
== Cixi sijaishallitsijana ==
Keisarin kuoleman jälkeen [[Kielletty kaupunki]] jakaantui kahden perijättären kesken siten, että entinen keisarinna Ci'an hallitsi kaupungin itäosaaa (ja häntä kutsuttiinkin itäiseksi leskikeisarinnaksi), kun taas Cixi piti hallussaan palatsialueen länsiosaa, ja häntä kutsuttiin läntiseksi leskikeisarinnaksi. Keisari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja koska kruununprinssi oli alaikäinen, hän oli ryhtynyt järjestelyihin sijaishallitsijan järjestämiseksi. Tulevat leskikeisarinnat, ennen kaikkea Cixi, kaappasivat kuitenkin itselleen vallan yhdessä prinssi [[Gong (prinssi)|Gongin]] kanssa, joka oli edesmenneen keisarin velipuoli. Aluksi nimellisenä keisarina toimi Cixin alaikäinen poika Tongzhi, joka jäi historiaan [[Tongzhi-restauraatio]]n ansiosta. Cixin aikana Kiina joutui kohtaamaan sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita. Japanista kantautui tietoja [[Meiji-restauraatio]]sta. Kiinassa puhkesi [[Taiping-kapina]] (1856–1860), joka kuitenkin kukistettiin. Cixin hallitusajan suurin rakennuskohde oli Pekingin lähellä sijainnut [[Kesäpalatsi (Peking)|Kesäpalatsi]], jonka uudelleenrakennus alkoi vuonna 1880
Cixin, Ci'anin ja Gongin sijaishallinto päättyi virallisesti vuonna 1873, jolloin Tongzhista tuli täysi-ikäinen, mutta Cixi säilytti edelleen merkittävän vaikutusvallan. Tongzhin kuoltua vuonna 1875 Cixi järjesti uudeksi hallitsijaksi kolmivuotiaan sisarenpoikasa Guangxun, jonka hän myös adoptoi. Prinssi Gong toimi nimellisenä sijaishallitsijana, mutta Cixi ja Ci'an jakoivat todellisuudessa vallan vuoteen 1881, jolloin Ci'an kuoli. Kolme vuotta myöhemmin Cixi erotti myös Gongin
[[Boksarikapina]]n ollessa huipussaan kesällä 1900 ja kapinallisten piirittäessä länsimaiden lähetystökorttelia Pekingissä Cixi päätti asettua kapinallisten tueksi ja painosti Kiinan hallitusta julistamaan sodan länsivalloille. Kahdeksan ulkovallan interventio johti kuitenkin nopeasti Pekingin valtaukseen, ja Cixi joutui pakenemaan pääkaupungista. Kiinalle nöyryyttävä [[Boksaripöytäkirja|rauhansopimus]] allekirjoitettiin syyskuussa 1901.<ref name="ABC" /> Cixi palasi Pekingiin seuraavana vuonna.<ref name="brit" /> Qing-dynastian valta oli jo pahasti heikentynyt, ja vuodesta 1905 alkaen Cixin hallitus alkoi pakon edessä toteuttaa vuonna 1898 torjuttuja uudistuksia, muun muassa lakkauttamalla [[Keisarillinen virkatutkinto|keisarillisen virkatutkintojärjestelmän]]. Cixi kuoli vuonna 1908. Keisari Guangxun kuolemasta ilmoitettiin vain päivää ennen
== Jälkimaine ==
Keisarinna Cixi tunnetaan hyvin yltäkylläisyydestään. Hänen jäämistössään oli esimerkiksi
Cixin merkitystä on arvioitu eri tavoin. Jo hänen omana aikanaan länsimaiset hallitukset pitivät häntä [[Venäjä]]n [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]], [[Englanti|Englannin]] [[Elisabet I]]:n sekä [[Muinainen Egypti|Egyptin]] [[Hatšepsut]]in ja [[Kleopatra VII|Kleopatran]] ohella historian merkittävimpiin kuuluvana naishallitsijana.<ref name=JungChang489>{{kirjaviite | Tekijä = Jung Chang | Nimeke = Kiinan viimeinen keisarinna | Sivu = 489 | Suomentaja = Jaana Iso-Markku | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 978-951-1-23807-2}}</ref> Myöhemmin häntä on kuitenkin usein arvosteltu ankarasti: häntä on pidetty julmana [[tyranni]]na, hallitsijaksi täysin epäpätevänä tai jopa molempina. Erityisesti häntä on syytetty siitä, että hänen vallankaappauksensa vuonna 1898 keskeytti keisari Guangxun aloittamat sadan päivän uudistukset.<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) | Sivu = 2969 | Luku = Kiina | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-04658-6}}</ref>
Uudempien historioitsijoiden, esimerkiksi [[Jung Chang]]in, mukaan Cixiin kohdistunut arvostelu on kuitenkin ollut epäoikeudenmukaista. Hänen aikanaan Kiina oli suurissa vaikeuksissa, mutta kaikesta huolimatta, Jung Changin mukaan pitkälti juuri Cixin ansioista, maassa pystyttiin toteuttamaan monia tärkeitä uudistuksia turvautumatta väkivaltaan. Maahan rakennettiin ensimmäiset rautatiet, saatiin käyttöön sähkö, lennätin ja puhelin. Kiinassa korvattiin myös vuosituhansia
suunniteltiin myös [[perustuslaillinen monarkia|perustuslailliseen monarkiaan]] siirtymistä ja [[yleinen äänioikeus|yleisen äänoikeuden]] käyttöönottoa, joskaan suunnitelmia ei ehditty toteuttaa ennen vuoden 1911 [[Xinhai-vallankumous]]ta, jossa Kiinasta tuli [[Kiinan tasavalta|tasavalta]].<ref>Jung Chang, s. 487 </ref>
|