Ero sivun ”Hysteria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Hysterian luultiin alun perin johtuvan kohdun liikkumisesta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://books.google.fi/books?id=LdxmV5J0pPkC&printsec=frontcover&dq=Freud&hl=fi#v=onepage&q&f=false | Nimeke= Hysteria Beyond Freud. | Julkaisija=University of California Press | Ajankohta= 1993| Viitattu=12.4.2013}}{{en}}</ref> ja sitä pidettiin naisten sairautena. Yleisenä hoitomuotona oli ''hysterektomia'' eli kohdun poisto. Kun kohtuteoria hylättiin, hysterialla alettiin tarkoittaa erilaisia ruumiillisia oireita, joille ei löytynyt selvää somaattista syytä. Tästä syystä niiden ajateltiin olevan psykiatrisen häiriön oireita<ref name="lop">Matti Huttunen: Konversiohäiriö. Lääkärikirja Duodecim 5.9.2008. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00380</ref>.
Hysteria-diagnoosit ampaisivat kasvuun 1800-luvun lopulla Sigmund Freudin keksimien teorioiden saavuttaman suosion myötä. Myöhempi tutkimus on paljastanut, että moni Freudin hysteria-potilaista sairasti todellisuudessa somaattista sairautta, jolle Freud kehitti psykoanalyyttisen selityksen. Eräs "hysteerisistä" vatsakivuista kärsinyt Freudin potilais kuoli myöhemmin vatsasyöpään, mutta Freud ei koskaan kyseenalaistanut kyseiselle potilaalle antamansa diagnoosin osuvuutta.<ref>Why Freud was wrong? Sin, Science, and Psychoanalysis. Basic Books 1996, sivut 130-133, 137-138 ja 142-143.</ref>
Hysteria oli 1800-luvun lopun muotidiagnoosi. Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, [[suggestio]]alttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Hysteria-käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, [[harha-aistimus|hallusinoiva]], tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnon hysteerinen nainen on aina viettelevä”. ▼
▲
Ranskalainen neurologi ja Pariisin yliopiston professori [[Pierre Janet]] laati hysteriaa käsittelevän väitöskirjan vuonna 1892 ja julkaisi vuonna 1985 kolmen muun tunnetun hysteriatutkijan [[Jean-Martin Charcot]]in, [[Josef Breuer]]in ja [[Sigmund Freud]]in kanssa kirjan nimeltä ''[[Tutkielmia hysteriasta]]''. Edellä mainitut lääkärit hoitivat hysteriaa [[hypnoosi]]n ja katharsis-terapian avulla.
| |||