Ero sivun ”Tietosanakirja (1909)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix, l |
|||
Rivi 27:
''Tietosanakirjan'' toimitti [[Yrjö Wichmann]]in johtama toimituskunta. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1909, ja muut osat julkaistiin vuoden välein, paitsi viimeinen kymmenes osa vasta 1919. Sarjan 11. osa on täydennysosa, joka julkaistiin vuonna 1922. Sarjaa myytiin 16 000 kappaletta. ''Tietosanakirjan'' valmistuessa siinä oli hakusanoja 66 000 kappaletta.
Vaikka ''Tietosanakirja'' oli sisällöltään kansainvälinen, sen kaiken tiedon olivat seuloneet suomalaiset asiantuntijat. Teos oli merkittävä myös suomalaisen sanaston ja [[oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] vakiinnuttajana. Erityisesti vierasperäiset paikannimet ja [[lainasana]]t tuottivat työtä toimituksen käytössä olleille kieliasiantuntijoille. Runsas [[etymologia|etymologinen]] tieto vanhenee osaltaan hitaasti.
[[Agathon Meurman]] oli jo vuosina 1883–1890 julkaissut vihkosarjana teoksen ''[[Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten]]'', jota voidaan pitää aivan ensimmäisenä suomenkielisenä tietosanakirjana,<ref>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ensyklopedia Kirjallisuudentutkimus:ensyklopedia] ''Tieteen termipankki''. Viitattu 15.9.2015.</ref> mutta sen artikkelit olivat hyvin lyhyitä ja suuri osa sisällöstä vain vierasperäisten [[Sivistyssana|sivistyssanojen]] selityksiä. ''Tietosanakirja'' pyrittiin sen sijaan tekemään tieteelliselle pohjalle ja se sisältää myös kuvituksen.<ref>[http://runeberg.org/tieto/9/0815.html ''Tietosanakirja'' (1909–1922)], s. 1558–1559
== Historia ==
Rivi 36:
Samoin kuin Söderströmiä Otavaakin pelotti hankkeen talous. Molemmat kustantajat jättivät [[Suomen senaatti|senaattiin]] valtionapuhakemuksen, mutta ne neuvottelivat myös erilaisista yhteistyömuodoista.<ref>Häkli s. 47–48.</ref> Senaatti hylkäsi valtionapuhakemukset ja molempien kustantajien hankkeet jäivät odottamaan parempaa hetkeä. Kilpailevat kustantajat aloittivat keskustelut uudelleen tammikuussa 1906. Parhaaksi yhteistyön muodoksi havaittiin yhteinen yhtiö, joka toimittaisi, julkaisisi ja levittäisi teoksen. Otava ja vuonna 1904 osakeyhtiöksi muuttunut Werner Söderström Oy perustivat Tietosanakirja-Osakeyhtiön 25. toukokuuta 1906. Söderström joutui yhteisyrityksessä sivustakatsojaksi, sillä toimitusjohtaja tuli Otavan piiristä, kotipaikaksi tuli [[Otavan toimitalo|Otavan talo]] ja painatuksenkin suunniteltiin tapahtuvan Otavan uudessa kirjapainossa.<ref>Häkli s. 55.</ref>
Uusi hanke sai valtionapua 12 500 markkaa vuodessa kahdeksan vuoden ajan sillä ehdolla, että teoksen laajuus on vähintään 800 kahdeksansivuista painoarkkia eikä hinta ylitä 150 markkaa. ''Tietosanakirjan'' [[toimitussihteeri]]ksi saatu monitaitoinen [[Lauri Hendell-Auterinen|Lauri Hendell]] osoittautui hyväksi valinnaksi. Hän valvoi työn päivittäistä etenemistä, sillä [[päätoimittaja]]t olivat yliopistomiehiä, joille tehtävä oli vain sivutoimi.<ref>Häkli s. 56–57.</ref> Kirjoittajakuntaan
Alkuaikoina uusi suomalainen tietosanakirja suunniteltiin tehtäväksi käyttämällä valmista ulkomaista esikuvaa. Niinpä kaksi sarjaa saksalaista niin sanottua pientä Meyeria leikattiin palasiksi ja artikkelit liimattiin omalle lapulleen. Hendell teki 1906 opintomatkan Ruotsiin tutustumaan ''Nordisk familjebokin'' toimittamiseen. Sen toinen painos ilmestyi 1904–1926 38-osaisena tietojättinä. Hendell päätyi siihen, että oli syytä pyrkiä lähelle ruotsalaisteoksen toimitusperiaatteita. Sitä ei myöhempi vierailu Saksan [[Leipzig]]iin toiseksi muuttanut. Koska tieto monella alalla oli niin erikoistunutta, ettei sitä kuka tahansa pystynyt omaksumaan, sai tietosanakirjakin sisältää artikkeleita, joiden omaksuminen vaati alaan perehtymistä.<ref>Häkli s. 57–58.</ref>
Rivi 50:
* [[Jaakko Forsman (nuorempi)|Jaakko Forsman]], filosofian tohtori, lehtori
* [[Kustavi Grotenfelt]], professori
* [[Lauri Hendell-Auterinen|Lauri Hendell]], filosofian kandidaatti, toimitussihteeri
* [[Edvard Hjelt]], senaattori, yliopiston sijaiskansleri
* [[Artturi Kannisto]], dosentti, toimitussihteeri
Rivi 57:
* [[E. N. Setälä]], professori
* [[J. A. Wecksell]], filosofian maisteri
* [[Ilmari Välikangas]], maisteri, toimitussihteeri <ref>[http://runeberg.org/tieto/ ''Tietosanakirjan'' toimituskunta]. Runeberg.org.</ref>
== Tietosanakirjan osat ==
*
*
*
*
*
*
*
*
*
* {{Kirjaviite | Nimeke=Tietosanakirja. 10. osa, Työehtosopimus–Öölanti |
* {{Kirjaviite | Nimeke=Tietosanakirja. 11. osa, Täydennysosa
== Lähteet ==
*
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
* Välimäki, Kaija: ''Tietosanakirja (1908–1922): julkaisu, levitys ja vastaanotto''. Pro gradu -työ. Turun yliopisto, 1989. [http://web.archive.org/web/20070208235104/http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/opinnaytteet/tiivistelmat/123.html Tiivistelmä].
== Aiheesta muualla ==
* [http://runeberg.org/tieto/ Digitoitu Tietosanakirja]. Runeberg.org
* [http://www.archive.org/search.php?query=creator%3A%22Bonsdorff%2C%20W%C3%A4in%C3%B6%20Waldemar%2C%201876-1951%22%20AND%20subject%3A%22Encyclopedias%20and%20dictionaries%2C%20Finnish%22 Tietosanakirjan digitoitu versio useassa eri formaatissa
[[Luokka:Suomalaiset tietosanakirjat]]
[[Luokka:Vuoden 1909 kirjat]]
| |||