Ero sivun ”Natrium-kaliumpumppu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viittausvirheen korjaus |
|||
Rivi 3:
'''Natrium-kaliumpumppu''' on [[entsyymi]], joka ylläpitää [[natrium]]- ja [[kalium]]ionien pitoisuuseroja [[solukalvo]]n eri puolilla. Se on eläinsolun [[solukalvo]]n tärkein [[kalvoproteiini]]<ref name="Hiltunen" /> ja sitä esiintyy vain eläinkunnan soluissa<ref name="Alberts2004" />. Natrium-kaliumpumpun löysi tanskalainen [[Jens Christian Skou]] vuonna 1957. Löydöksen johdosta hän oli yksi [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobel-palkinnon]] saajista vuonna 1997.
Solujen [[homeostaasi]]lle on tyypillistä solun sisäinen korkea kaliumionipitoisuus ja alhainen natriumionipitoisuus, kun taas solujen ulkopuolella kudosnesteessä tilanne on päinvastainen<ref name="Niemi" />. Kuljetuksen energialähteenä natrium-kaliumpumppu käyttää [[adenosiinitrifosfaatti|ATP:n]] hydrolyysissä vapautuvaa energiaa ja kuluttaa 25 % lepäävän ihmisen energiankulutuksesta. Se kuuluu primaarisiin [[aktiivinen kuljetus|aktiivisiin kuljettajiin]].
== Rakenne ==
[[Tiedosto:Sodium Pump.svg|thumb|Natrium-kaliumpumpun rakenne]]
Natrium-kaliumpumpun olennainen osa on natrium-kalium[[ATPaasi]], entsyymi, joka aktivoituu natrium- ja kaliumionien läsnä ollessa<ref name="Niemi" />. Entsyymi rakentuu α- ja β-alayksiköistä. Eläinsolujen natrium-kaliumpumppu kuuluu P-tyypin ATPaaseihin, jotka ovat integraalisia kalvoproteiineja. P-tyyppi-nimi on seurausta siitä, että fosforyloituvan fosfaatin luovuttaja on ATP. Kolmen natriumionin siirtyessä ulos solusta kaksi kaliumionia siirtyy solun sisään. Tästä seuraa varauseron muodostuminen, jonka vuoksi antiportti on elektrogeeninen.<ref name="Heino"
== Toiminta ==
Natrium-kaliumATPaasi pilkkoo aktiiviseen kuljetukseen tarvittavaa [[adenosiinitrifosfaatti|ATP:ta]] [[adenosiinidifosfaatti|ADP:ksi]] vapauttaen samalla energiaa natrium-kaliumpumpun käyttöön<ref name="Niemi" />. Entsyymi pystyy saamallaan energialla sitomaan natriumioneita itseensä ja muuttamaan muotoaan siten, että natriumionit kulkeutuvat solukalvon läpi ja vapautuvat solun ulkopuolella irti entsyymistä. Kaliumionien sitoutuminen entsyymiin ja sitä seuraava defosforylaatio aiheuttaa sen muodon palautumisen ennalleen ja kaliumionien siirtymisen solukalvon läpi solulimaan<ref name="Alberts2003"
Yhtä hydrolysoitunutta ATP-molekyyliä kohti solukalvo pystyy poistamaan kolme kappaletta natriumioneja ja tuomaan kaksi kappaletta kaliumioneja sisäpuolelle<ref name="Niemi" />.
Rivi 22:
== Lähteet ==
{{Viitteet| viitteet =
*<ref name="Alberts2003">{{Kirjaviite | Tekijä = Alberts, Bruce et al | Nimeke = Essential Cell Biology |
*<ref name="Alberts2004">{{Kirjaviite | Tekijä = Alberts, Bruce et al | Nimeke = Essential Cell Biology |
*<ref name="Hiltunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Erkki ym. | Nimeke = Galenos. Ihmiselimistö kohtaa ympäristön |
*<ref name="Heino">{{solubiologia}}</ref>
*<ref name="Niemi">{{Kirjaviite | Tekijä = Niemi, Mikko; Korhonen, L. Kalevi | Nimeke = Uusi Solubiologia |
*<ref name="Turunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Turunen, Seppo | Nimeke = Biologia: Ihminen |
}}
|