Ero sivun ”Kallioperä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 10:
{{Pääartikkeli|[[Suomen kallioperä]]}}
 
Suomen kallioperän yleisin kivilaji on [[graniitti]].{{lähde}} Suomi sijaitsee prekambrisen [[Fennoskandinavian kilpi|Fennoskandinavian kilven]] keskellä, missä maapallon kuoren liikkeet ovat vähäisiä. Tämä mahdollistaa sen, että kallioperämme on maapallon vanhimpia. Se on syntynyt eri vaiheissa 1 600–3 000 miljoonaa vuotta sitten vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa. Nuorimmat Suomen kallioperän osat ovat Kaakkois-Suomessa, vanhimmat Karjalassa.{{Selvennä|Karjala on laaja käsite, Etelä-Karjala sijaitsee Kaakkois-Suomessa.}}. Kallioperän ikä näkyy muun muassa siinä, että alueellamme muinoin taivaita kurotelleet korkeat poimuvuoretkin ehtivät [[eroosio]]n vaikutuksesta tasoittua lähes nykyiselleen jo prekambrisella maailmankaudella, joka päättyi noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Kulutusta kestäviä niin sanottuja jäännösvuoria on kuitenkin säilynyt muutamia, muun muassa [[Koli]] ja [[Yllästunturi|Ylläs]].
 
Suurinta osaa kallioperästä peittää viimeisimmän [[jääkausi|jääkauden]] synnyttämä, muutamasta metristä jopa sataan metriä paksu [[maaperä]], mutta paikoitellen kallioperä on näkyvissä. Jääkaudet ovat muutenkin jättäneet paljon merkkejä Suomen kallioperään. Jäätiköt ja niiden sulamisvedet ovat hioneet ja kuluttaneet kallioperää. On arvioitu, että mannerjäätikön toiminta irrotti kallioperästä vähintään seitsemän metrin paksuisen kerroksen nk. tervettä kalliota.