Ero sivun ”Disko (musiikinlaji)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 188.67.115.4 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon.
Rivi 13:
=="Disko-inferno"==
[[Kuva:Village People-01.jpg|thumb|200px|[[Village People]].]]
Disko-musiikki valtasi 1970-luvun jälkipuoliskolla monien maiden singelistojensinglelistojen kärkitilat. Diskosta tuli erittäin kiistanalainen ilmiö, jota monet muiden musiikintyylien ystävät vihasivat. Tähän liittyen puhuttiinkin usein "disko-infernosta" ([[The Trammps]] -yhtyeen saman nimisen diskohitin mukaan). Yhdysvalloissa järjestettiin jopa tapahtumia, joissa tuhottiin diskolevyjä. Faniensa pettymykseksi myös monet muita musiikintyylejä edustaneet artistit ja yhtyeet kokeilivat siipiään diskomusiikin parissa. Näistä kokeiluista tunnetuin on kenties [[Kiss (yhtye)|Kiss]] -rockyhtyeen suurin hitti, "[[I Was Made for Lovin' You]]". Diskokokeilujen tulokset eivät kuitenkaan usein saaneet yhtä hyvää vastaanottoa ja esimerkiksi sellaiset jazz-artistit kuin [[Quincy Jones]] ja [[Herbie Hancock]] saivat [[puristi|diskopuristeilta]] runsaasti kritiikkiä tekemiensä diskolevyjen takia.
 
[[1980]]-luvulle tultaessa varsinainen diskobuumi alkoi olla takanapäin, joskin se oli jättänyt pysyvän jäljen kaupalliseen tanssimusiikkiin ja disko-vaikutteet säilyivät levylistoilla vahvoina. Disko ei ole tähän päivään mennessä noussut erityisen arvostetuksi musiikintyyliksi, joskin muutamat diskolevyt, kuten [[Chic (yhtye)|Chic]]in ja [[Giorgio Moroder]]in tunnetuimmat singlet, katsotaan kuuluvaksi populaarimusiikin historiassa merkittäviin julkaisuihin ja ne nauttivat arvostusta myös kriitikoiden taholta. Chic -yhtyeen suurimmat hitit, kuten "Le Freak" ja "Dance, Dance, Dance", edustavat diskon elegantimpaa suuntausta, joka tavoittelee funkmaisten riffien avulla tiukkaa groovea. [[Italia]]laisen Giorgio Moroderin vuoden 1977 hittien "From Here to Eternity" ja "I Feel Love" myötä yleisölle tuli tutuksi koneilla tehty tanssimusiikki. Mainituista kappaleista jälkimmäinen julkaistiin diskon nimekkäimpiin hahmoihin kuuluvan laulaja [[Donna Summer]]in nimellä. Ranskalaisen tuottajan kokoama [[Village People]] yhtye loi puolestaan tarttuvilla hiteillään sekä homokulttuuria surutta hyödyntäneellä humoristisella imagollaan ilmiön, joka tunnetaan yhä laajalti.
 
==Disko Suomessa==
Yksi Suomen ensimmäisistä diskolevytyksistä oli [[Chrisse Johansson]]in suomeksi sanoittama "Rokkibaby", jonka [[Rolf Bergström]] ja Pyhimykset-yhtye levyttivät vuonna 1974. Tämän jälkeen erityyliset laulajat [[Danny]]stä [[Frederik]]iin ja [[Vicky Rosti]]sta [[Eini]]in ja [[Mona Carita]]an tekivät runsaasti diskolevytyksiä. Myös iskelmän on katsottu vastanneen diskon haasteeseen viimeistään vuonna 1977, kun [[Päivi Kautto-Niemi]] lauloi levylle täysin uudenlaisen version [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] sota-aikana säveltämästä tangosta "Liljankukka". Tämä kuvasti laajempaakin muutosta suomalaisessa viihteessä; samana vuonna Kärki siirrettiin eläkkeelle [[Finnlevy]]n kotimaisen tuotannon päällikön paikalta ja esiin astuivat seuraavan sukupolven nimet. Tasatahtia diskon suosion kanssa levisivät myös [[syntetisaattori]]t etenkin [[Jori Sivonen|Jori Sivosen]] ja [[Kari Litmanen|Kari Litmasen]] ansiosta. Sivosen esikuvana oli [[Giorgio Moroder]]in tuottama [[Donna Summer]]in diskolevy. Suomalaiset sovittajat tutkivat tarkoin myös Abban kappaleiden soinnutuksia. Samoihin vuosiin osui perinteisen [[tanssi]]lavakulttuurin hiipuminen ja pienten tanssipaikkojen katoaminen etenkin nuoren yleisön siirtyessä tanssiravintoloihin ja [[yökerho]]ihin.<ref> Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman (toim.): ''Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 293–294. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.</ref>
 
==Diskon manttelinperijät==