Ero sivun ”Gregoriaaninen kalenteri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
1500-luvulle tultaessa kevätpäiväntasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepäin, että se sattui yleensä 11. maaliskuuta, mutta pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin pääsiäisen keskimääräinen ajankohta siirtyi vähitellen yhä myöhemmäksi.<ref>Oja, s. 42</ref> Lopulta katolinen kirkko alkoi pelätä, että tämä keväinen juhla siirtyisi suorastaan keskikesään.
 
Kalenterin korjaajaksi tuli [[paavi]] [[Gregorius XIII]]. Paljon tarkempi sääntö olisi ollut, että 128:lla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia. Jostakin syystä Gregorius XIII valitsi epätarkemman säännön, jonka mukaan sadalla jaollisista vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Toki valittu sääntö on paljon helpompi muistaa. Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 olivat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden päivän virheen noin 3000 vuodessa, mutta [[Maa]]n rataliikkeen epäsäännölliset muutokset aiheuttavat samaa suuruusluokkaa olevan virheen. Niitä korjaamaan lisätään aikaan silloin tällöin [[karkaussekunti|karkaussekunteja]], viimeksi vuonna [[2015]]<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Tekijä = Matti Mielonen | Ajankohta = 30.6.2015 | Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1435631230259 | Nimeke =Ihmiskunta Karkaussekuntisai ottaayöllä kiinnisekunnin Maanlisäaikaa hidastuvaa vauhtiakarkaussekunnin pelätään aiheuttavan häiriöitä tietokoneisiin| Viitattu = 29.2.2016 }}</ref>
 
Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, sillä hän julkaisi [[24. helmikuuta]] [[1582]] bullan ''Inter gravissimas'', jonka mukaan uuteen ajanlaskuun oli siirryttävä saman vuoden [[4. lokakuuta|lokakuun 4. päivän]] jälkeen.<ref>Oja, s. 42-43</ref>