Ero sivun ”Suomenvedenpohja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
korj neljä vanhentunutta verkko-osoitetta
Rivi 33:
== Nimi ==
[[file:Kalininsky Bridge.JPG|thumb|272x272px|Viipurin Kivisillansalmen ylittävä Kalininin silta, jonka alitse kulkee 1968 avatun uuden [[Saimaan kanava]]n tuloväylä Viipurinlahdelta Suomenvedenpohjaan]]
Samaan nimiperheeseen Suomenvedenpohjan kanssa liittyvät käsitteet ''Suomenvedenselkä'' ja ''Suomenvesi''. Näistä Suomenvedenselkä on Viipurin ja Linnasaaren eteläpuolinen Viipurinlahden selkä Viipuriin ja [[Uuras|Uuraan]] välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://web.archive.org/web/20110720190304/http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Viipuri | Nimeke =Kysy mitä vain - Viipuri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Web Archive | Ajankohta = 20.7.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu =29.32.20092016 | Kieli = }}</ref><ref>Paaskoski 2002: 41-42.</ref> Paikannimi esiintyy jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa ''Somewesi'' (Suomenvesi).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen, Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2004 | Sivu =1210 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-27108-X }}</ref>
 
== Vesiväylä ==
Rivi 44:
Suomenvedenpohja sijaitsee [[Suomi|Suomen]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940 [[luovutetut alueet|luovuttamalla alueella]] ja oli Suomeen kuuluessaan osa Viipurin kaupunkia ja [[Viipurin maalaiskunta]]a.<ref>Jaatinen 1997:20-21.</ref>
 
Lahden eteläpäässä sijainneen Viipurin kaupungin vanhimman alueen ja Linnasaaren ohella Suomenvedenpohjaan rajoittuivat Viipurin maalaiskunnasta vuosina 1924–1933 Viipurin kaupunkiin liitetyt Laiharannan, Huusniemen ja [[Papula]]n kylät lahden koillisrannalla ja Herttualan ja Tuuttilan kylät lahden lounaisrannalla sekä Viipurin maalaiskuntaan vuonna 1939 kuuluneet Pakkaisen, Lavolan, Pietilän, Kaukolan ja Rapattilan kylät lahden pohjoisrannalla.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomen taloudellinen kartta | Mittakaava =1:100 000 | Lehti =III:10 Viipuri | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1940 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjalakarjalankartat.fi/karjalan_kartat/talous/viipuri.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio EteläKarjalankartat-Karjalan maakuntaportaalissaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =104-105 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4022 03 Tienhaara | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjalakarjalankartat.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio EteläKarjalankartat-Karjalan maakuntaportaalissaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =2829.32.20082016 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =183 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4022 06 Viipuri| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjalakarjalankartat.fi/karjalan_kartat/pitaja/402206.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio EteläKarjalankartat-Karjalan maakuntaportaalissaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =2829.32.20082016 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =183 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4111 01 Hovinmaa| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjalakarjalankartat.fi/karjalan_kartat/pitaja/411101.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio EteläKarjalankartat-Karjalan maakuntaportaalissaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =2829.32.20082016 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =186 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Pitäjänkartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti = 4111 04 Juustila| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1939, 1942 | Selite = | Tunniste = | www =http://www.ekarjalakarjalankartat.fi/karjalan_kartat/pitaja/411104.htm | www-teksti =Kartan verkkoversio EteläKarjalankartat-Karjalan maakuntaportaalissaportaalissa | Tiedostomuoto = | Viitattu =2829.32.20082016 | Kieli = }} Julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat | Kappale = | Sivu =186 | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =AtlasArt | Vuosi =2007 | Tunniste = ISBN 978-952--5671-03-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref name="Jaatinen18-23">Jaatinen 1997: 18-23</ref>
 
Viipurin ympäristön monista kartanoista Suomenvedenpohjan rannoille osuivat [[Monrepos]]'n ohella Herttualan, Auralan, Kaukolan, Rapattilan, Pälttärin, Pietilän, Lavolan, Pakkaisten ja Lauharannan kartanot eli hovit. Näiden lisäksi alueella oli runsaasti myös huvila-asutusta.<ref>Jaatinen 1997: 46, 76-92.</ref>