Ero sivun ”Hippiliike” versioiden välillä

Samainen kesä nimettiin ”[[rakkauden kesä]]ksi”, jonka myötä San Franciscon hipit nousivat kansainväliseen maineeseen ja julkisuuteen. Tuhansia nuoria kulkeutui kyseisen kesän aikana hippikommuunien keskuspaikaksi muotoutuneen Haight-Ashburyn liepeille tarkoituksenaan päästä nauttimaan vapaasta elämäntavasta. Heidän unelmansa jäivät vaille täyttymystä. Paikallinen yli 15&nbsp;000 hipin muodostama ydinjoukko ei halunnut jakaa aluetta, ja ”nokkimisjärjestys” karkotti suurimman osan uusista tulokkaista kaduille. Väestön määrä paisui 75&nbsp;000:een.<ref name="History">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fodors.com/world/north-america/usa/california/san-francisco/feature_30012.html|Nimeke=Hippie History|Julkaisu=Fodors.com|Viitattu=17.1.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Huumeiden välittäjät ja [[sutenööri]]t hyötyivät syntyneestä tilanteesta houkutellen asunnottomia nuoria mukaan omiin käyttötarkoituksiinsa.<ref name="Lachman 302">Lachman 302.</ref>

Monet San Franciscon hippiyhteisön jäsenet katsoivat jo vuoden 1967 syksyllä liikkeensä alkuperäisen idean vesittyneen niin paljon, että he järjestivät hippiliikkeen vertauskuvalliset hautajaiset Haight-Ashburyssä saman vuoden lokakuussa.<ref name="Lachman 302">Lachman s. 302.</ref>

Liike ei kuitenkaan kuollut, vaan saavutti suurimman laajuutensa kotimaassaan vuonna 1968, jolloin tehdyn tutkimuksen mukaan 0,2 prosenttia amerikkalaisista ilmoitti olevansa hippejä. Saman vuoden alkupuolella osa hipeistä organisoitui heihin liittyneiden vasemmiston opiskelijaradikaalien, vapautusliikkeiden [[aktivisti]]en ja taiteilijoiden kanssa perustaen kansainvälisen nuorisopuolueen YIP:n ([[Youth International Party]]), joka oli valmiimpi poliittiseen toimintaan. Heitä johdatti käsitys, että kunkin yksilön tajunnanlaajennus johtaisi lopulta yhteiskunnalliseen muutokseen. YIP:n protesti ei ollut kovin yhteiskunnallista, vaan sen on sanottu perustuneen lähinnä [[vandalismi]]n ja erilaisten ruokottomuuksien varaan.<ref name="Lachman 354">Lachman s. 354.</ref>

Tutkimuslaitosten laboratorioista ensin [[Hollywood]]in näyttelijöiden pirskeisiin ja 1960-luvun alkuvuosina Los Angelesin ja San Franciscon kaduille siirtyneestä LSD:stä tuli nopeasti hippiväestön suosikki. Sen ”tajuntaa laajentava” vaikutus innosti ainetta ottaneita uudistamaan matkansa oman mielensä syövereihin. Virkavalta ja nuorten vanhemmat olivat järkyttyneitä uudesta muoti-ilmiöstä, ja Kalifornian osavaltio puuttuikin asiaan kieltäen LSD:n käytön lokakuussa 1966. Toimenpide osoittautui kuitenkin hyödyttömäksi, sillä ainetta alettiin valmistaa laittomasti. Suuria määriä ”maanalaisten” tuotantopisteiden tuotteita virtasi popkonsertteihin ja vastaaviin tapahtumiin.{{Lähde|21. joulukuuta 2011}}

Nämä tapaukset ruokkivat hippikulttuurin vastustajien kasvavia rivejä. San Franciscon reportterit kaivoivat esiin okkultistisia ryhmiä, jotka harrastivat ”saatanallisia” rituaaleja. Valtamedia lietsoi yleistä pelkoa ja näki jokaisessa hipissä potentiaalisen massamurhaajan ainekset.<ref name="Lachman 328, 333">Lachman s. 328, 333.</ref> Vaikka suurin osa hippikansasta eli rauhallista elämää, he alkoivat leimautua yhä useampien silmissä ei-toivotuksi väestönryhmäksi.

Suomessa hippiliike oli hillittyä, eikä siitä koskaan muotoutunut kovin näkyvää nuorisokulttuuria. Sen alkumainingit rantautuivat maahan kuitenkin jo kesällä 1967 lähinnä Beatles-levyjen ja ennen kaikkea singlen ”[[All You Need Is Love]]” välityksellä. Kun ''[[Jatkoaika (televisiosarja)|Jatkoaika]]''-ohjelman juontajat vuonna 1967 etsivät [[Helsinki|Helsingissä]] [[vanha ylioppilastalo|vanhan ylioppilastalon]] edustalta haastataltavikseen hippejä, he tapasivat [[Jukka Kuoppamäki|Jukka Kuoppamäen]], jolla oli selvä kuva hippiaatteesta: ”Ei vihata toisiaan, eikä tehdä pahaa vaan hyvää – rakastetaan!”<ref name="Jukka"/> Laulussaan ”Kukkasen valta” Kuoppamäki pyrki tyynnyttelemään huumeiden aiheuttamaa kohua vertaamalla niitä kahviin ja tupakkaan, jotka myös olivat joskus kuuluneet kiellettyihin nautintoaineisiin.<ref name="Jukka">{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=35&t=92&a=275 |Nimeke=Elävä arkisto: Jukka Kuoppamäki|Julkaisu=Yle.fi|Viitattu =22.11.2009}}</ref> Myöhemmin hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi hipiksi.<ref name="Poikolainen">{{Verkkoviite|Osoite=http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma_en.php?id=19367|Nimeke=Hipit ja hippikulttuuri Suomessa|Tekijä=Poikolainen, Janne|Viitattu=17.1.2011}}</ref>