Ero sivun ”Kongot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kimbanguismi -> kimbangulaisuus |
p →Historia: -typo linkissä |
||
Rivi 24:
Portugalilaiset purjehtivat Kongo-joen suulle vuonna 1482. Kun he myöhemmin vierailivat Mbanza Kongossa, he hämmästelivät kaupungin suurta kokoa ja kehittyneisyyttä. Vaikka teknisesti kongot eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin eurooppalaiset, he olivat luoneet keskitetyn kuningaskunnan, jonka pääkaupunki veti vertoja sen ajan eurooppalaisille suurkaupungeille. Portugalilaiset solmivat diplomaattiset suhteet Kongon kuningaskunnan kanssa, ja ylhäiset kongolaiset omaksuivat portugalilaisilta kristinuskon ja eurooppalaisia tapoja.
Portugalilaiset kävivät kauppaa norsunluusta ja orjista. Aluksi kongot olivat heidän liittolaisiaan, mutta myöhemmin, kun portugalilaiset olivat perustaneet tukikohdan [[Luanda]]an, he alistivat Ngolan kuningaskunnan ja alkoivat vangita kongoja orjiksi. Kongoja vietiin orjiksi erityisesti [[
Portugalilaiset kukistivat Kongon kuningaskunnan lopullisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla, eikä se enää koskaan palannut kukoistukseensa. 1800-luvun lopulla uusia siirtomaavaltoja tunkeutui kongojen asuttamalle alueelle. Portugali sai pitää Angolan ja Cabindan, [[Ranska]] otti haltuunsa Kongo-joen pohjoispuolen ja [[Belgia]] Keski-Kongon alueen. Siitä lähtien keinotekoiset valtioiden väliset rajat ovat erottaneet kongoja toisistaan ainakin teoriassa. Siirtomaavallan kausi oli taloudellisen hyväksikäytön aikaa, jolloin kongoja pakotettiin pakkotyöhön mm. kantajiksi ja sotilaiksi. Suurten rautatierakennusprojektien ([[Matadi]]-[[Kinshasa]] ja [[Pointe-Noire]]-[[Brazzaville]]) takia alueelle tuli ulkopuolista työvoimaa [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikasta]], [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikasta]] ja Kongon keski-osista. Kansainvaelluksia on tapahtunut myöhemminkin poliittisten levottomuuksien johdosta, ja pakolaisvirrat kongojen alueen sisällä ovat olleet ajoittain voimakkaitakin.
| |||