Ero sivun ”Ammattiyhdistysliike” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähteettömien lisäysten kumoaminen |
||
Rivi 12:
työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat varsin [[epätäydellinen kilpailu|epätäydellisesti kilpaillut]]: ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.
Työnantajan ja työntekijän allekirjoittaessa [[työsopimus|työsopimuksen]], he sitoutuvat samalla noudattamaan toimialalla käytössä olevaa työnantajaliiton ja ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta.
==Historiaa==
''Katso myös [[Ammattiliitto#Historia|Ammattiliitto – Historia]], [[Toimihenkilö#Toimihenkilöiden historia|Toimihenkilö – Toimihenkilöiden historia]]''
Euroopassa ammattiyhdistysliike syntyi [[teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] aikana maataloustöiden vähentyessä ja teollisuustyön kasvaessa; ammattiyhdistysliike kohtasi alussa suurta vastustusta.
Rivi 24:
Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna [[1945]]. Jo 1800-luvun lopulta alkaen oli kuitenkin sovittu paikallisia ja alakohtaisia sopimuksia: palkkatariffeja.
==Tärkeitä tapahtumia Suomessa==
|