Wikipedia

Ero sivun ”Saivo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
{{Korjattava/muoto}}
muutetaan artikkelia
Rivi 1:
'''Saivo'''<ref>Tikkanen, O. 2006. Saivojen salaisuus. Saivot osana saamelaisten maailmankuvaa. Tampereen yliopisto, historian laitos, pro Gradu –tutkielma</ref> (saameksi: ''sáiva'') on [[Saamelainen muinaisusko|saamelaisten muinaisuskoon]] liittyvä termi, jonka pohjimmaisesta merkityksestä voi esittää vain arveluja. Se on todennäköisesti liittynyt alkujaan niin sanottuihin saivo-järviin, joita on pidetty kaksipohjaisina. Sittemin [[Muinaisgermaanit|muinaisgermaanikontaktien]] vaikutuksesta saivoon on liittynyt [[Pyhä|pyhyyden]] käsite ja joitain tuntureita on alettu kutsua pyhiksi saivo-tuntureiksi. Termiin liittyvät lisäksi järvissä ja tuntureissa elävät saivo-henget, joiden uskottiin olevan [[Lapinnoita|saamelaisnoidan]] apu- ja suojelushenkiä.
{{Korjattava/muoto}}
Saivo on pieni, syvä ja erikoisena pidetty järvi. Siihen ei tule yhtään jokea, eikä siitä lähde jokia. Siinä voi olla hyvin korkeat pahtaseinät. Ulkoisten seikkojen vuoksi saivot ovat vaikuttavia paikkoja luonnossa ja niistä kerrotaan lappilaisessa mytologiassa paljon mitä erilaisimpia tarinoita ja siihen liitetään kansanomaisia uskomuksia. Kun käsitellään saamelaisten uskomusmaailmaa, ei voida sivuuttaa heidän yhteyttä luontoon, jolloin mytologia ja käytäntö voivat nivoutua yhteen.
 
== Merkitys ja tausta ==
Saivoista on säilynyt kirjallisia kuvauksia 1800-luvun alkupuolelta, kun Lapissa toimineet papit tutustuivat alueen ihmisten tapoihin, elämäntyyliin ja uskomukseen. He keräsivät tietoa kansan maailmankuvasta ja raportoivat alueen tapahtumista esivallalle. He kuvailivat erittäin tarkasti seurakuntiensa oloja. Pappien tehtävänä oli kitkeä vanha taikausko, joten he olivat perehtyneet alueen luonnonuskontoon.
Sáiva tunnetaan terminä kaikilla saamelaisalueille, mutta sen merkitys vaihtelee kieliryhmittäin. [[Kuolansaamelaiset|Kuolansaamelaisisilla]] se merkitsee ilmansuuntaa, etelää tai lounasta.<ref name="pentikäinen146">Pentikäinen, s. 146–147.</ref> Läntisillä alueilla se puolestaan on liittynyt tiettyihin tuntureihin, mutta ruotsin- ja suomensaamelaisten perinteessä saivo-järvet ovat puolestaan olleet keskeisiä käsitteitä.<ref name="ensyklpedia">{{Verkkoviite | Osoite = http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/S%C3%A1iva| Nimeke = Sáiva| Tekijä = Pulkkinen, Risto| Julkaisu = Saamelaiskulttuurin ensyklopedia| Viitattu = 22.11.2015}}</ref> Etymologisesti sana ’sáiva’ palautuu samaan kantasanaan kuin ruotsin sana ’sjö’ (”meri”, ”järvi”).<ref name="pulkkinen219">Pulkkinen, s. 219.</ref>
 
Saivon todellinen merkitys on jäänyt hämäräksi, eikä siitä pysty esittämään kuin arvioita. Länsi-Ruijassa ja Suomen Lapissa se on viitanut kaksipohjaisiksi kuviteltuihin järviin, joissa tuonpuoleiset olennot ovat asuttaneet. Tällaiset järvet olivat usein kirjasvetisiä lähdejärviä, joiden pohjassa saattoi olla järvien väliseksi aukoksi tulkittu lähteensilmä.<ref name="pulkkinen219"/> Järviin liittyvän uskomukset on arveltu olleen alkuperäinen. Se liittyy luultavasti saamelaisten vanhoihin uralilaisiin [[vainajala]]käsityksiin, jotka väistyivät viimeistään germaanien vaikutuksesta.<ref name="pulkkinen221">Pulkkinen, s. 221.</ref>
Samuli Paulaharjun 1900 -luvun alkupuolella keräämien tietojen mukaan saivojärvissä uskottiin olevan kaksinkertainen pohja. Tämä saattaa selittää toisinaan kalojen katoamista, kalaonnen kerrottiin kovasti vaihtelevan näissä järvissä.
Uskottiin, että saivolla kalastettaessa täytyy noudattaa hiljaisuuden sääntöä eli olla hiljaa ja kunnolla. Jos melusi, niin järven haltija saattoi suuttua, eikä antanut kaloja.
 
Pyhiin tuntureihin ja ylipäätänsä jonkinlaiseen [[Pyhä|pyhyyteen]] viittaava saivo-käsitys lienee toissijainen. Se on todennäköisesti syntynyt [[Eteläsaamelaiset|eteläsaamelaisten]] alueilla muinaisgermanisista ideoista. Niiden mukaan vainajat siirtyivät pyhiin vuoriin elämään maallista elämää onnellisemmin. Tällaisia vanhoja norjalaisia pyhiä vuoria on erityisesti aluella, jolta myös tuntureihin liittyviä saivo-käsityksiä on koottu.<ref name="pulkkinen221"/>
Saivo on monimuotoinen käsite, jota ei voida aukottomasti selvittää. Sanan alkuperää tutkittaessa esiintyy vaihteluja sen suhteen, mistä murteesta tai kielialueesta on kyse. Esimerkiksi Kuolassa saivo-tyyliset sanat tarkoittavat ilmansuuntaa. Saivo-sana voi olla peräisin vanhasta germaanisperäisestä järveä tarkoittavasta sanasta ”saiws”.
 
== Uskomukset ==
Lähde: Tikkanen, O. 2006. Saivojen salaisuus. Saivot osana saamelaisten maailmankuvaa. Tampereen yliopisto, historian laitos, pro Gradu –tutkielma.
Saivo-järvien on ajateltu olleen kalaisia ja niiden kalojen erityisen hyviä. Niiden ajoittaista kalattomuutta selitetään kaksipohjaisuudella (''reahpenjávrit'', ’räppänäjärvet’). Monien saamelaisuskomusten mukaan joissain hyvin kalaisista järvistä ei saa kalaa, koska kalat ovat menneet välipohjassa olevasta reiästä toiseen pohjan alla olevaan järveen. Tällaisia järviä ovat myöhäisperinteessä olleet muun muassa [[Enontekiö]]n [[Näkkäläjärvi]] ja [[Pöyrisjärvi]].<ref name="pentikäinen146"/>
 
Saivo-järviä on tavallisesti pidetty pyhinä, ja niiden rannoilla on uhrattu sekä järvelle että siinä asuville olennoille. [[Kultti|Kultin]] oletetaan liittyvän käsityksiin vedenalaisista vainajalasta.<ref name="pentikäinen146"/> Saivo on sanana ollut monimuotoinen, sillä järvien ja tuntureiden lisäksi sanalla on tarkoitettu myös näitä niissä asuvia yliluonnollisia olentoja.<ref>Pentikäinen, s. 149.</ref> Saivo-olennot jo vainajien henget ovat toisinaan samaistettu, mutta sáiva-olentoja on rinnastettu myös [[Maahinen|maahisiin]] ja joskus muihinkin [[Haltija|haltijoihin]]. Saivo-olennoille uhraaminen on kuulunut tyypillisesti miesten tehtäviin. Uhririitit on suoritettu kaukana asumuksista vanhalla kulttipaikalla. Uhrilahjoina on tarjottu esimerkiksi uhrieläinten sarvia tat muita ruhon osia.<ref name="pentikäinen146"/>
 
Saivo-järvien ja -tuntureiden eläinhahmoisia olentoja on pidetty [[Lapinnoita|saamelaisnoidan]] apuhenkinä ja ihmismuotoisia olentoja suojelushenkinä. Jälkimmäiset olivat edesmenneiden noitien henkiä. Saivo-henkiä oli kuitenkin useimpien lähteiden mukaan myös tavallisilla ihmisilla, jotka eivät kuitenkaan pystyneet kommunikoimaan niiden kanssa suoraan.<ref name="pulkkinen221"/>
'''Saivo''' (pohjoissaameksi ''sai'vâ'' (vanha ortografia), ''sáiva'' (nykyortografia) [[saamelaiset|saamelaisen]] uskomuksen [[vainajala]], kuolleiden asuinpaikka. Saivossa asuvat vainajat olivat saivo-kansa. Saivo sijaitsi yleensä järven pohjassa olevan reiän toisella puolella. Pohjan alla, reiän toisella puolella oli toinen järvi, mutta ylösalaisin. Sen rannoilla asui ja eli saivo-kansa onnellista elämää, eläviin nähden päät alaspäin.
 
== Lähteet ==
Joitakin järviä Lapissa on nimetty Saivojärviksi, sillä niiden alla uskotaan olevan Saivon. Saivo saattoi sijaita myös joissakin pyhissä [[tunturi|tuntureissa]]. Tunnettuja saivojärviä ovat [[Enontekiö]]n [[Näkkäläjärvi]] sekä [[Muonio]]n [[Pakasaivo]] ja [[Äkässaivo]].
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Saamelaiset: Pohjoisen kansan mytologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-717-826-3}}
* Pulkkinen, Risto: ”Saamelaisten etninen uskonto”. Teoksessa. {{Kirjaviite | Tekijä= Seurujärvi-Kari, Irja & Halinen, Petri & Pulkkinen, Risto| Nimeke= Saamentutkimus tänään| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Vuosi= 2011| Isbn = 978-952-222-220-6}}
 
=== Viitteet ===
Uskomus maan alla olevasta ylösalaisesta maailmasta on laajalle levinnyt. Suomalaisen uskomuksen mukaan [[maahinen|maahiset]] saattoivat eksyttää metsässä kävelijän ylösalaisin olevaan maailmaan. Skandinaavien mytologiassa oli ylösalainen maailma [[Nidavellir]]. Jopa joistain Keski-Euroopan kaupungeista, kuten [[Pariisi]]sta, on kerrottu tarinaa, että niiden alla on kaupungin peilikuva ylösalaisin.
{{viitteet}}
 
[[Kolttasaamelaiset]] uskoivat, että vertavuotaviin haavoihin kuolleilla on oma, [[verisurman saaneiden vainajala]].
 
 
{{Helvetti}}
 
{{Tynkä/Mytologia}}
 
[[Luokka:Saamelainen mytologia]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saivo”