Ero sivun ”Joseph Haydn” versioiden välillä

| kuvateksti = Joseph[[Thomas HaydnHardy vuonna(maalari)|Thomas [[1792Hardy]], ''Joseph Haydn'', 1791.

| kotoisin = [[Wien]]

'''Franz Joseph Haydn''' [haidn] ([[31. maaliskuuta]] [[1732]] [[Rohrau]] – [[31. toukokuuta]] [[1809]] [[Wien]]) oli [[itävalta]]lainen [[säveltäjä]]. Häntä pidetään [[klassismin musiikki|klassismin musiikin]] ensimmäisenä suurena säveltäjänä ja yhtenä nykymuotoisen [[sinfonia]]n luojista. Haydnia on myös nimitetty ”[[jousikvartetto|jousikvarteton]] isäksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/257714/Joseph-Haydn | Nimeke = Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Haydnportrait.jpg|thumb|left|200px|Haydn nuorena. Katso myös: [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Mozart_at_Melk09.jpg[Ludwig MozartGuttenbrunn]], ja''Joseph [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Beethoven_.jpg Beethoven]Haydn'', 1770.]]

Joseph Haydnin molemmista veljistä [[Michael Haydn|Michaelista]] ja Johannista tuli myös muusikkoja. Joseph lauloi vuosina [[1740]]–[[1749]]1740–1749 Stefanuksen tuomiokirkon [[poikakuoro]]ssa [[äänenmurros|äänenmurrokseensa]] asti. Hänet erotettiin kuorosta äänenmurroksen aikaan mutta varsinainen syy saattoi olla huono käytös.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://classicalmusic.about.com/od/classicalcomposers/p/haydnprofile.htm | Nimeke =

Franz Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = About Classical Music | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn"”About Haydn” | Nimeke = 1732-1749 Childhood | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

1750-luvulla Haydn tutustui Wienin italialaisiin muusikkopiireihin, joissa säveltäjä Porpora antoi hänelle sävellyksenopetusta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn"”About Haydn” | Nimeke = 1750-1760 The apprenticeship years | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> Oltuaan ensin vuonna [[1759]] lyhyen aikaa kreivi Morzinin kapellimestarina, säveltäjän uran tuotteliain kausi alkoi hänen päästyään ruhtinas Pál Antal Esterházyn ja myöhemmin tämän pojan Miklósin hovin kapellimestariksi. Haydnin työsuhde kesti yli 30 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuului soitinten huoltaminen, säveltäminen ja konserttien järjestäminen. Vuodesta 1776 alkaen oopperoita ja musiikkinäytelmiä esitettiin päivittäin; vuosina 1780-1790 Haydn johti yli tuhat oopperaesitystä. Vuoteen 1784 mennessä esitetyistä 78 oopperasta Haydn kirjoitti itse 15.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn"”About Haydn” | Nimeke = 1761-1780 The beginning of the Esterházy period| Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

Kansainvälistä huomiota Haydn sai ensi kerran sävellettyään ''[[Stabat Mater (Haydn)|Stabat materin]]'' vuonna [[1767]]. 1770-luvun sävellyksiin kuuluvat useat tunnetut sinfoniat ja jousikvartetot, esimerkiksi ''Jäähyväissinfonia'' ([[1772]]), sekä hänen ensimmäinen [[oratorio]]nsa ''Il ritorno di Tobia''.

Haydnin vuosina [[1785]]–[[1786]]1785–1786 säveltämänsä ''[[Pariisi]]n-sinfoniat'' (nrot 82–87) tekivät säveltäjästä kuuluisan Ranskassa. Vuonna [[1790]] hän asettui asumaan Wieniin saatuaan taiteilijaeläkkeen ruhtinasperheeltä. Jo samana vuonna hän matkusti Lontooseen, jossa esitettiin ensimmäiset hänen ''[[Lontoo]]n-sinfonioistaan'' (nrot 93–98). Suosio oli niin suurta, että häntä verrattiin taiteilijana jopa [[William Shakespeare|Shakespeareen]]en, ja hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi[[kunniatohtori]]ksi (tilaisuudessa esitettiin sinfonia nro 92, ''Oxford-sinfonia''). Paluumatka Wieniin kulki [[Bonn]]in kautta, jossa säveltäjä opetti nuorta [[Ludwig van Beethoven|Beethovenia]]ia.

[[Tiedosto:Haydn Rössler.jpg|thumb|200px|HaydnJohann viimeisinäCarl Rössler, ''Joseph Haydn'', elinvuosinaan1799..]]

Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa [[Luominen (oratorio)|Luominen]]-oratorion (''Die Schöpfung'', [[1798]]) Raamatun luomiskertomukseen ja Miltonin[[John Milton]]in ''Paradise[[Kadotettu Lostiinparatiisi|Kadotettuun paratiisiin]]'' perustuvan oratorion pohjalta, sekä ''Die Jahreszeiten'' (''Vuodenajat'', [[1801]]), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, [[1799]]), ''Nelson-messu'', ''Luomismessu'' sekä ''Trumpettikonsertto'', joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.

Haydn tunnettiin ystävällisenä, huolettomana ja huumorintajuisena luonteena. Se heijastuu myös hänen musiikkiinsa, joka on viihdyttävää, kevyttä ja tehty pilke silmäkulmassa sisältäen usein yllätyksiä. Tunnetuin "yllätys"”yllätys” tapahtuu sinfoniassa nro 94, jonka toisen osan alussa hiljaisen melodian päälle tulee äkillisiä voimakkaita sointuja. Lisäksi Haydn teki muutamiin jousikvartettoihinsa valeloppuja (opus 33, nro 2 sekä opus 50, nro 3) ja erääseen trioon (opus 50, nro 1) rytmi-illuusion. Samoin Haydnin tunnetuimmissa oratorioissa on monia orkestereilla tehtyjä "ääniefektejä"”ääniefektejä”, jotka kuvaavat eläimiä ja muita luonnonilmiöitä.

Musiikillisena esikuvana Haydnille oli [[Johann Sebastian Bach]]in poika [[Carl Philipp Emanuel Bach|Carl Philipp Emanuel]], jota voidaan pitää myös yhtenä klassismin musiikin kehittäjistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = AC Dies | Nimeke = Biographische Nachrichten von Joseph Haydn | Selite = käännös, lainaus| Vuosi = 1810 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = https://theoryofmusic.wordpress.com/2008/08/21/cpe-bach%E2%80%99s-influence-on-haydn/ | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> Bachin kuoleman jälkeen barokki oli mennyt pois muodista, ja muusikot kokeilivat erilaisia uusia tyylejä, mukaan lukien Haydn. Hän itse oli myöhemmin innoittajana ja esikuvana [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartille]] ja [[Beethoven]]ille, kahdelle muulle klassismin ajan suurelle säveltäjälle. Mozart oli Haydnin läheinen ystävä ja Beethoven oli vähän aikaa hänen oppilaanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1988/08/14/arts/music-what-haydn-taught-mozart.html | Nimeke = What Haydn Taught Mozart | Tekijä = | Ajankohta = 1988 | Julkaisija = NY Times| Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.beethoven.ws/teachers_in_vienna.html | Nimeke = Teachers in Vienna | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ludwig van Beethoven (1770-1827) | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä ''motiiveista''. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstaloidaanpirstotaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.

Haydn kuitenkin erosi sonaattimuodon käytössä nuoremmista aikalaisistaan, Mozartista ja Beethovenista, jotka niin ikään edustivat tämän muodon huipentumaa. Haydn tunnetaan "monotemaattisista”monotemaattisista esittelyvaiheistaan"esittelyvaiheistaan”, joissa pääsävellajin vakiinnuttavat sävelkulut ovat identtisiä avausteeman kanssa. Haydn eroaa Mozartista ja Beethovenista myös siinä suhteessa, että hän vaihtaa teemojen keskinäisiä paikkoja kertausjaksossa ja sisällyttää myös siihen temaattista kehittelyä.

Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat ''A'' ja ''B'', laskuista on jätetty pois ''Sinfonia Concertante "nro”nro 105"105”'' ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, [[divertimento]]nsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto. Messuista ''Nelson-messu'' kuuluu arvostetuimpien kuoroteosten joukkoon.

[[Tiedosto:Joseph Haydn -Kaiserlied Project Gutenberg etext 18444Reinschrift.jpg|thumb|200px250px|Postuumi[[Gott erhalte Franz den Kaiser]]in kuvaalkuperäinen Haydnistanuottikäsikirjoitus.]]

* ''[[Der Apotheker]]'' (esitetty myös Suomessa)

* ''[[Die Welt auf dem Monde]]'' (esitetty myös Suomessa)

* ''[[Armida (Haydnin ooppera)|Armida]]''

* ''[[L’anima del filosofo]]''

* ''[[Orlando Paladino]]''

{{Viitteet|sarakkeet}}

* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=19%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=6&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Walther Pianoforte].

* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=18%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=5&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Steinwy D].

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Haydn, Joseph}}