Ero sivun ”Kontrabasso” versioiden välillä

'''Kontrabasso''' on [[jousisoittimet|jousisoitin]]perheen suurikokoisin jäsen. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] kontrabasso on [[soolo]]soittimena harvinainen, mutta [[kamariorkesteri|kamari]]- ja [[sinfoniaorkesteri|sinfoniaorkesterissa]]{{Selvennä|Eivätkö ole taidemusiikkiin kuuluvia?}} sillä on tärkeä rooli, sillä matalan [[ääniala]]nsa ansiosta se luo orkesterin sointiin syvyyttä. [[Jazz]]|Jazz-musiikissa]] kontrabassolla on erittäin keskeinen osa ja sillä soitetaan usein myös sooloja. Populaarimusiikissa kontrabasson syrjäytti [[sähköbasso]] 1950-luvun loppuessa, mutta se oli sitä ennen hyvin yleinen. Klassisessa musiikissa kontrabassoa soitetaan jousella tai näppäillen, populaari- ja jazzmusiikissa soitetaan lähes aina näppäillen.

Kontrabasson muoto poikkeaa hieman viuluperheen jousisoittimista. Myös mitat ja muodot vaihtelevat paljon enemmän kuin esimerkiksi [[viulu]]issa. Syy tähän on se, että kontrabasson alkuperä on [[viola da gamba]]|viola da gamba -suvussa]]. Tämän voi havaita tarkastelemalla tiettyjä yksityiskohtia soittimen rakenteessa. Kontrabassossa on [[gamba]]|gamba-tyyliset]] kapeammat 'olkapäät' (erona viuluperheen jousisoittimen pyöreämpään malliin) ja soitin on mahdollisesti tasapohjainen (muissa viuluperheen jousisoittimissa pohja on kupera). Kontrabasso poikkeaa myös viritysjärjestelmältään muista: se viritetään kvarttivireeseen (muut [[sinfoniaorkesteri]]ssa esiintyvät [[jousisoitin|jousisoittimet]] ovat [[kvintti]]vireisiä).

Kontrabasson soitettavuuden vuoksi soittimen koko on huomattavasti pienempi kuin akustisen teorian ennustama optimaalisesti soivan instrumentin koko. Tyypillisesti sooloteoksia ja kamarimusiikkia soitetaan pienempikokoisimmilla soittimilla kuin sinfoniamusiikkia - kontrabassolla ei vieläkään ole standardoituja mittoja. [[Viulu]] ja [[sello]] puolestaan ovat mitoiltaan hyvin standardoituneet ([[alttoviulu]]n mitoissa on sen sijaan ollut jonkin verran vaihtelua). Yleisimmin kontrabasso on 3/4¾-kokoinen (vaikkakin tämä kokoluokitus kontrabasson kohdalla on harhaanjohtava), ja kielen soiva pituus on 100100–110&ndashnbsp;110 [[metri|senttimetriä]].

Kontrabasson kielet yleensä viritetään [[intervalli|kvarteittain]] E₁-A₁-D-G -viritykseen. Korkein kieli tuottaa lyhentämättömänä soidessaan [[oktaaviala|suuren oktaavin]] G-sävelen (undesimi eli oktaavi plus kvartti [[keski-C]]:n alapuolella, [[taajuus]] noin 98  [[hertsi]]ä), matalin kieli taas kontraoktaavin E:n (kaksi oktaavia ja pieni seksti keski-C:n alapuolella, taajuus noin 41  hertsiä). Useita eri viritysmalleja ja kielten lukumääriä käytettiin laajasti [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien aina [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolelle asti, jolloin nelikielinen puhtaisiin kvartteihin perustuva viritys hyväksyttiin lähes maailmanlaajuisesti. Yksi näistä erikoisista viritysjärjestelmistä on wieniläinen viritys (matalimmasta korkeimpaan soivat sävelet A₁-D-F{{nuotti|korotus}}-A), joka oli suosiossa 1700- ja vielä 1800-luvun alkupuolella. Esimerkiksi nykyäänkin usein soitetut Dittersdorfin sekä Vanhalin kontrabassokonsertot on sävelletty wieniläisvireen tarjoamia mahdollisuuksia silmällä pitäen. Toisaalta italialainen bassovirtuoosi Giovanni Bottesini (1821–1889) käytti lähes yksinomaan kolmikielistä kontrabassoa (kuten nykyinen viritys, mutta ilman alinta E-kieltä).

Kontrabasso soi kirjoitettua sävelkorkeutta oktaavia matalammin -– tällä vältetään kohtuuton apuviivojen tarve eri nuottiavaimilla. [[Huiluääni]]en eli flageolettien notaatio vaihtelee säveltäjillä.

Kontrabassoa nimitetään usein eri nimillä (etenkin [[kansanmusiikki|kansan-]], [[bluegrass]]- ja [[jazz]]musiikissa), kuten pystybasso, jousibasso, akustinen basso, höyrybasso, bassoviulu, läskibasso, isoviulu, sonniviulu, koirankoppi, slap”slap-bassbass”, "doghouse”doghouse bass"bass”, "dog”dog-house"house” ja "bull”bull fiddle"fiddle”. Soitinta käytetäänkin nykyään paljon juuri kansan- ja jazzmusiikissa. Kontrabassosta käytetään lyhenettä cb.

Soittaja seisoo tai istuu ja pitelee soitinta pystyasennossa siten, että soitin nojaa häneen itseensä päin. Soittaessa seisten basson pää on likimain samalla korkeudella kuin soittajan pää. Basson pohjassa on pituudeltaan säädettävä piikki, ''stakkeli'', joka osuu lattiaan. Kuten muitakin jousisoittimia, kontrabassoa soitetaan joko jousella (''arco'') tai näppäillen kieliä (''pizzicato''), mutta kontrabassoa voi myös "släpätä"”släpätä”, joka tarkoittaa sitä, että kieliä lyödään kämmenellä, ja sitten kieltä vedetään. Tämä tekniikka, ''slap-picking'', on erityisen tunnusomainen [[bluegrass]]- ja [[rockabilly]]|rockabilly-musiikille]].

Kontrabassonsoitossa käytetään kahdentyyppisiä jousia: saksalaisia ja ranskalaisia. Ne eroavat toisistaan sekä muotoilultaan että soittotekniikaltaan. Ranskalainen jousi on raskaampi versio jousesta, jota käytetään nykyaikaisessa jousisoitinperheessä, ja sitä pidellään samalla tavoin: kämmen alaspäin, sormet leväten jousen mustan pään ([[englannin kieli|englanniksi]] ''frog'') päällä ja peukalo omassa kolosessaan. Saksalainen jousi on lyhyempi ja sitä pidetään siten, että peukalo lepää frossin yläpuolella olevan puun päällä, kun taas pikkusormea pidetään frossin alapuolella. Etu ja keskisormi asetetaan pyöreästi jousen puu ja frossi -osia vasten.

Kuuluisia kontrabasisteja ovat muun muassa klassisen puolen italialaiset säveltäjä-basistit Domenico Dragonetti (1763–1846) sekä Giovanni Bottesini (1821–1889); nykyisistä basisteista tunnettuja ovat esimerkiksi amerikkalaiset Gary Karr sekä Edgar Meyer. Suomalaisen bassonsoiton isänä voidaan pitää Oiva Nummelinia, joka kasvatti kokonaisen sukupolven basisteja, tunnetuimpina oppilainaan [<!-- http://www.ollikosonen.ptart.org --> Olli Kosonen] (1938–2004) ja Jorma Katrama sekä merkittävä pedagogi Jussi Javas. Nuoremman polven kontrabasisteista ovat kuuluisimpia Berliinin Filharmonikoiden jäsenet Janne Saksala ja Esko Laine.

* [http://www.doublebassguide.com/ Double Bass Guide] &ndash;{{kielisymbolit|en|de}} Valaiseva kontrabassosivusto englannin- ja saksankielisenä.

* [http://www.isbworldoffice.com/ International Society of Bassists] International Society of Bassists -verkkosivusto. {{en}}