Ero sivun ”Latvian sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

'''Latvian sosialistinen neuvostotasavalta''', lyhenteeltä '''Latvian SNT''' ({{k-lv|Latvijas Padomju Sociālistiskā Republika, Latvijas PSR, LPSR}}, {{k-ru|Латви́йская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Латви́йская ССР, ЛCCР|Latvijskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Latvijskaja SSR, LSSR}}) oli kommunistien [[Latvia]]an kontrolloinutalueelle perustama hallinto. Latvian SNT oli osa [[Neuvostoliitto|NeuvostoliitonNeuvostoliittoa]] miehityshallinto. Neuvostoliitto perusti sen hallitsemaanHallinto Latviaaperustettiin 21. kesäkuuta 1940 [[puna-armeija]]n miehitettyä Latvian [[Molotov–Ribbentrop-sopimus|Molotov–Ribbentrop-sopimuksen]] mukaan.

Latvian miehityshallintoSNT:n korkein neuvosto anoi pääsyä jäseneksi Neuvostoliittoon, mikä hyväksyttiin elokuussa 1940 ja siitä tuli järjestyksessä 15. [[neuvostotasavalta]].

[[Operaatio Barbarossa|Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon]] kesäkuussa 1941, Latvian alue joutui aluksi sotilashallintoon, minkä jälkeen se siirtyi Valloitettujen itäalueiden ministeriölle muodostaen [[Latvian päähallintopiiri]]n. [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Natsihallinnolla]], sen enempää kuin aikanaan [[Saksan keisarikunta|keisarillisella Saksallakaan]] ei ollut tarkoituksena muodostaa Latviasta itselleen ystävällismielistä valtiota [[venäläiset|venäläisvallan]] jälkeen, vaan Latvia oli osa [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]a vastaten Saksan vanhaa pyrkimystä hallita [[Baltian maat|Baltian maita]] yhtenä kokonaisuutena [[baltiansaksalaiset|saksalaisvähemmistö]]n ehdoin.{{lähde}} Latvian saksalaismiehitys päättyi 1944–1945 vaihtuen jälleen neuvostomiehitykseen.

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aiheuttamien menetysten lisäksi tuhansia siviilejä tapettiin ja kymmeniä tuhansia karkotettiin Latviasta [[Josif Stalin]]in aikana hänen kuolemaansa 1953 saakka. Neuvostovalta hidasti merkittävästi maan talouskasvua, mikä loi suuren elintasoeron Latvian ja sen demokraattisten naapurivaltioiden kuten [[Suomi|Suomen]], [[Ruotsi]]n ja [[Tanska]]n välille. Verrattuna muihin Neuvostoliiton hallinnoimiin osiin Latvian talous voi kuitenkin hyvin ja se oli yksi neuvostoalueen vauraimmista alueista.{{lähde}}

Latvian neuvostotasavallalle, kuten muillekin Baltian maille, annettiin laajempi autonomia 1980-luvun lopun [[perestroika]]n myötä ja vuonna 1988 miehitysaikana kielletyn Latvian tasavallan lipun käyttö sallittiin. Se korvasi Latvian neuvostolipun 1990 ja samana vuonna itsenäisyyttä kannattaneet Latvian kansanrintaman ehdokkaat saivat korkeimpaan neuvostoon – miehityshallinnontasavallan ylimpään muodolliseen elimeen - kahden kolmasosan enemmistön maaliskuussa pidetyissä vaaleissa. Toukokuussa 1990 neuvosto päätti Latvian itsenäisyyden palauttamisesta käytännössä, siirtymäkauden ja Neuvostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen. Tähän liittyen korkein neuvosto nimesi Latvian SNT:n Latvian tasavallaksi.<ref>[http://www.humanrights.lv/doc/latlik/neatkdek.htm Declaration of the Supreme Soviet of the Latvian SSR on May 4, 1990]</ref>