Ero sivun ”Zarathustralaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Parempaa suomea. |
p Objektin sija tässä on partitiivi. |
||
Rivi 59:
Luonnonjärjestyksen vastakohdasta käytetään sanaa ''drudž'', joka tarkoittaa pahaa ja rappiota. Oikeuden- ja luonnon kanssa sopusoinnussa olevat teot edistävät ihmisten ja eläinten välistä harmoniaa, terveyttä ja hyvää mieltä. Luonnonvastaiset teot rikkovat luonnon ja ihmisten välistä harmoniaa. Ne tuottavat sairauksia ja surumielisyyttä. Uskomuksen, toiminnan tai tiedon arvo riippuu siitä edistääkö se elämälle myönteisiä asioita: iloluontoisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä.
Rappion, surun ja sairauksien aiheuttajaksi Zarathustralaiset personifioivat Pahan hengen (''Angra Mainju,'' toisinaan myös ''Ahriman''). [[Avesta]]n vanhimmissa hymneissä nimeä ei mainita lainkaan, sillä sitä vältettiin tabuistisesti. Myöhemmän käsityksen mukaan Jumalallinen viisaus [[Ahura Mazda]] on luojajumala ja taistelee pahaa ja valheellista [[Angra Mainju]]a vastaan. Nämä kaksi henkeä esitetään toisinaan kaksosina.
Erottelulla oikeudenmukaisen luonnon järjestyksen ja rappion välillä on keskeinen asema. Ihminen joutuu tekemään elämässään valinnan kumpaa tietä hän seuraa: elämään johtavaa- vai rappioon johtavaa tietä. Avesta korostaa valinnan tekemisessä yksilön tahdon vapautta. Tämä tuodaan ilmi Avestassa seuraavalla tavalla (Jasna 30-2):"''Tutki selvästi näkevällä mielellä valintaa, jonka jokainen joutuu itse tekemään kahden vaihtoehdon välillä.''"<ref>Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 78</ref>
| |||