Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1931” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
'''Suomen presidentinvaali 1931''' johti [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]in ([[Kansallinen Kokoomus|kok.]]) valintaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]]. Hänen merkittävin kilpailijansa oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]], joka hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> [[Vaali]]en taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[Lapuan liike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>
Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander]]in, joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt [[oikeisto]]a ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että [[Keskustan eduskuntaryhmä|puolueen eduskuntaryhmän]] koeäänestyksessä [[eduskunnan puhemies]] [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[Viipurin lääni]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan toimessa. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63.<ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.</ref> Maalaisliiton
Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona. Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti virkaan astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain [[eduskuntaryhmä|eduskuntaryhmien]] kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Valitsijamiesten vaalit järjestettiin [[15.
== Tulokset ==
| |||