[[Kuva:Guillaume de l'Hôpital.jpg|thumb|[[Guillaume de l’Hôpital]], jonka mukaan l’Hôpitalin sääntö on nimetty.]]
[[File:Johann Bernoulli.jpg|thumb|[[Johann Bernoulli]], jonka uskotaan kehittäneen l’Hôpitalin säännön.]]
'''L’Hôpitalin sääntö''' (joskusvoidaan virheellisesti:kirjoittaa myös muodossa '''l’Hospitalin,''' sillä '''ô''':n on korvannut '''os''' ranskan kielessä) on 1600-luvun lopulla kehitetty, ranskalaisen matemaatikon [[Guillaume de l’Hôpital|Guillaume de l’Hôpitalin]] mukaan nimetty [[matematiikka|matemaattinen]] menetelmä, jossa [[epämääräinen muoto|epämääräistä muotoa]] olevia [[raja-arvo|raja-arvoja]] laskettaessa käytetään apuna [[derivaatta|derivaattaa]]. L’Hôpital julkaisi säännön vuonna 1696 kirjassaan ''Analyse des Infiniment Petits pour l’Intelligence des Lignes Courbes''. L’Hôpitalin säännön on itse asiassa kehittänyt l’Hôpitalin opettaja, sveitsiläinen matemaatikko [[Johann Bernoulli]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia. Osa 2 | Selite=(A history of mathematics) | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Sivut =592–594 | Tunniste=ISBN 951-884-150-0}}</ref>. L’Hôpital ja Bernoulli kirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan l’Hôpital sai korvausta vastaan käyttää Bernoullin matemaattisia tuloksia vapaasti omissa nimissään.
Olkoot [[funktio]]t <math>\scriptstyle f</math> ja <math>\scriptstyle g</math> [[Jatkuva funktio|jatkuvia]] ja [[derivaatta|derivoituvia]] välillä <math>\scriptstyle A\smallsetminus\{a\}</math>, missä <math>\scriptstyle A</math> on avoin väli, joka sisältää pisteen <math>\scriptstyle a</math>.
