Ero sivun ”Osakeyhtiö (Suomi)” versioiden välillä

{{tämä artikkeli|kertoo suomalaisesta yhtiömuodosta. Artikkeli [[Osakeyhtiö]] käsittelee yhtiömuotoa yleismaailmallisesti.}}

 

Osakeyhtiö on hyvin suosittu [[yhtiömuoto]]. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on nimenomaan osakeyhtiömuotoisia.<ref>http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html</ref>

 

=== Yksityinen osakeyhtiö (oy) ===

Osakeyhtiön perustaminen vaatii [[osakepääoma]]a, joka yksityisen osakeyhtiön kohdalla on vähintään 2&nbsp;500 euroa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624]</ref>

 

 

=== Julkinen osakeyhtiö (oyj) ===

Julkinen osakeyhtiö (lyhenne oyj<ref name=kotus />) on sellainen osakeyhtiömuoto, joka sallii yhtiön osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa esimerkiksi [[Helsingin pörssi|pörssi]]ssä. Pörssilistautuminen on kuitenkin vapaaehtoista. On mahdollista, että julkisen osakeyhtiön osakkeista vain osa on pörssissä kaupankäynnin kohteena. On myös julkisia osakeyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä kaupankäynnin kohteena. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ovat julkisia osakeyhtiöitä.

 

 

=== Heikko oma pääoma ===

Yhtiön on tehtävä viipymättä rekisteri-ilmoitus, jos sen oma pääoma on negatiivinen tai julkisen yhtiön omapääoma on alle puolet osakepääomasta (Osakeyhtiölaki 2006/624 20. luku 23 §) ja kutsuttava koolle yhtiökokous yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi tai yhtiön asettamiseksi selvitystilaan. Selvitystilassa olevan yrityksen toiminnan jatkaminen on vaikeaa, koska lain 2006/624 22. luvun mukaan yhtiön hallitus ja johto voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, mikäli se aiheuttaa osakkeenomistajille tai velkojille vahinkoa.

 

=== Selvitystila ===

Yhtiön selvitystilan tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, sen jälkeen yhtiön omaisuuden realisoiminen ja velkojen maksu. Tämän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat varat jaetaan osakkaille jako-osuuksien mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä varojen jakamisesta myös muulla tavalla, jolloin yhtiöjärjestys ratkaisee varojen jakotavan. Selvitystila ymmärretään puhekielessä usein virheellisesti konkurssiksi. Selvitystilasta seuraa kuitenkin konkurssi vain siinä tapauksessa, että yhtiössä ei purettaessa ole riittävästi varoja sen velkojen maksuun.<ref name="finlex">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=osakeyhti%C3%B6laki | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = | Kieli = suomi}}</ref>

 

 

=== Selvitystilamenettely ===

Uuden osakeyhtiölain mukaan selvitystila alkaa heti, kun sitä koskeva päätös on tehty ja selvitysmiehet valittu. Selvitystilan astuttua voimaan selvitysmiesten tulee hakea julkinen haaste yhtiön velkojille. Haaste velvoittaa velkojat ilmoittamaan saatavansa siinä mainittuun määräpäivään mennessä. Mikäli velkoja ei toimita ilmoitusta, saatavat raukeavat.<ref name="finlex"/>

 

== Vastuu ==

Osakeyhtiössä osakkaat vastaavat vain sijoittamansa pääoman verran eikä vastuu ulotu osakkaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen.

 

 

== Osakeyhtiön edut ==

Osakeyhtiöllä on useita etuja verrattuna muihin yritys- ja omistamismuotoihin. Yksi tärkeimmistä eduista on mahdollisuus ajaa yhtiö konkurssiin ilman että yhtiön osakkaat menettävät henkilökohtaista omaisuuttaan. Tätä etua ei ole esimerkiksi [[yksityinen elinkeinonharjoittaja|yksityisellä elinkeinonharjoittajalla]] tai [[avoin yhtiö|avoimen yhtiön]] yhtiömiehillä, jotka vastaavat konkurssista henkilökohtaisella omaisuudellaan.