Ero sivun ”Nastolan Aurinkolinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuvaa siirretty |
p Päivitetty historiaa ja lisätty viittauksia |
||
Rivi 3:
== Rakennus ==
[[Tiedosto:Nastolan Aurinkolinna eteläjulkisivu.jpg|thumb|Nastolan Aurinkolinnan eteläjulkisivu|396x396px]]
Palmqvist suunnitteli Aurinkolinnan vuonna 1921 ja suunnitelmia muutettiin ennen varsinaista rakentamista useaan otteeseen hankkeen koon kasvaessa. Rakennuksen suunnittelussa, sijainnissa ja muodossa näkyy sen käyttötarkoitus. Keuhkotaudin tärkeimpinä hoitokeinoina pidettiin potilaiden yleiskunnon kohottamista, raikasta ulkoilmaa (mistä syystä rakennuspaikaksi valikoitui mäntyvaltainen moreeniharju) ja runsasta auringonvaloa. Tarjotakseen maksimaalisen auringonvalon rakennuksen eteläjulkisivulle suunniteltiin suuret parvekkeet ja laaja ikkunapinta-ala. Nämä asiat leimaavatkin rakennuksen julkisivua. Rakennuksen muotokielessä Palmqvist on käyttänyt myöhäisjugendilaisia piireitä, mutta myös hänen monille muille töilleen yhteisiä piirteitä muun muassa klassismiin on nähtävissä. Rakennuksessa on nähtävissä useita erityisiä yksityiskohtia, esimerkiksi keskitornin ikkunoiden ympärillä, päätykolmioissa ja vaikkapa julkisivun parvekkeen balustradikaiteissa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|nimeke = Rakennus {{!}} Aurinkolinna|osoite = http://nastolanaurinkolinna.fi/arkkitehtuuri/|julkaisu = nastolanaurinkolinna.fi|viitattu = 2016-02-06}}</ref>
Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimi ruotsalainen rakennusliike Kreuger & Toll ja rakennusmestarina J. K. Koskinen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Historia {{!}} Aurinkolinna|osoite = http://nastolanaurinkolinna.fi/historia/|julkaisu = nastolanaurinkolinna.fi|viitattu = 2016-02-06}}</ref> Koskinen toimi pitkän uransa aikana urakoitsijana ja vastaavana rakennusmestarina Aurinkolinnan lisäksi useissa huomattavissa rakennushankkeissa ympäri maata. Hän oli myös Suomen Rakennusmestarien liiton Helsingin osaston perustaja
Aurinkolinnan ulkoseinät ovat vähintään viisikerroksista massiivitiiltä, seinävahvuudeltaan n. 60-70cm. Linnan kivijalka ja eteläjulkisivun rappuset muodostuvat puolestaan suurista graniittilohkareista. Ulkopuolelta seinät ovat rapattuja ja keltaiseksi/valkoiseksi maalattuja. Päärakennukselle on annettu vuonna 1997 sr-1 suojelumääräys, jossa se todetaan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi. Pää- ja sivurakennuksen ikkunat onkin uusittu vuonna 2014 Museoviraston valvonnassa ikkunoiden alkuperäistä ruutujakoa kunnioittaen. Asumiskäyttöön saneeraamisen vuoksi Aurinkolinnan huoneistojen talotekniikka on kaikilta osin uutta. Kiinteistö lämmitetään kaukolämmöllä, jota tuetaan poistoilmasta lämpöä talteenottavalla lämpöpumppujärjestelmällä. Asunnoissa on omat sisälämpötilan mittaamisella varustetut lämmönjakokeskuksensa, joita voidaan etähallinnoida asuntokohtaisten asumisolosuhteiden optimoimiseksi.
Rivi 12:
Hoitopaikkoja vuonna 1925 toimintansa aloittaneessa parantolassa oli rakennushetkellä 50–60. Vuosien 1927–28 laajennustöiden jälkeen hoitopaikkojen lukumäärä kasvoi 60:llä. Tällöin rakennettiin rakennuksen länsisiipi. Julkisivun keskellä sijaitseva torni kuului rakennuksen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen ja sen ylimmässä kerroksessa sijaitsi rakennuksen juomavesisäiliöt.
Tuberkuloosisairaalana parantola toimi 1960-luvulle asti. Talvisodan aikana, vuosina 1939–40 rakennuksessa toimi 9. Sotasairaala (150 sairassijaa). Jatkosodan aikana parantola oli osa 8. Sotasairaalaa. Vuodesta 1960 alkaen parantola toimi keskushermostovammaisten lasten sairaalana aina 1980-luvulle saakka. Toiminnasta vastasi Ronnin kehitysvammalaitos<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tuberkuloosisairaala pakkohuutokauppaan Nastolassa|osoite = http://yle.fi/uutiset/tuberkuloosisairaala_pakkohuutokauppaan_nastolassa/6169127|julkaisu = Yle Uutiset|viitattu = 2016-02-07}}</ref>, jonka Nastolan yksikkö käsitti 100 hoitopaikkaa<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.aspasaatio.fi/suuntaaja/suuntaaja-22013/kun-palvelut-siirtyv%C3%A4t-laitoksesta-kotiin|nimeke = Kun palvelut siirtyvät laitoksesta kotiin|julkaisu = Suuntaaja 2/2013|julkaisija = Aspa-säätiö|viitattu = 7.2.2016|tekijä = Markku Niemelä|ajankohta = }}</ref>.
Parantolan omistajina ovat toimineet Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys, lääkintöhallitus ja valtio. Nykyisin parantolan pää- ja sivurakennukset (johtajalääkärin talo ja pesularakennus) ovat yksityisomistuksessa.
Kun rakennus jäi 1990-luvun alussa lyhyen aikaa kestäneen vastaanottokeskustoiminnan jälkeen tyhjilleen, Nastolan kunta harkitsi arvorakennuksen ostamista ja hyödyntämistä esim. lukiokäyttöön<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Jugendlinna muuttuu rapakuntoisesta luksusasunnoiksi|osoite = http://yle.fi/uutiset/jugendlinna_muuttuu_rapakuntoisesta_luksusasunnoiksi/6656596|julkaisu = Yle Uutiset|viitattu = 2016-02-07}}</ref>. Rakennus pysyi kuitenkin tyhjillään valtion omistuksessa vuoteen 2005, jolloin liikemies Jorma Hellevaara osti sen.
Vuonna 2012 kiinteistö haettiin ulosottohuutokauppaan Ålandsbankenin toimesta, mutta huutokaupassa esitettyjä tarjouksia ei hyväksytty.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Nastolan tuberkuloosiparantola jäi myymättä|osoite = http://yle.fi/uutiset/nastolan_tuberkuloosiparantola_jai_myymatta/6213779|julkaisu = Yle Uutiset|viitattu = 2016-02-07}}</ref> Kauppa kuitenkin toteutettiin 40 000 euron hinnalla pian huutokaupan jälkeen, jolloin ostajina olivat tasaosuuksin neljä yritystä: Codexo Oy, Musta Hevonen Oy, Hartman Fortress Oy ja JM-Puutyöt Oy perustettavat yhtiön lukuun.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Aurinkolinna vaihtoi omistajaa|osoite = http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2012/07/13/aurinkolinna-vaihtoi-omistajaa|julkaisu = ESS.fi|viitattu = 2016-02-07}}</ref> Uudesta yhtiöstä tuli nimeltään Aurinkola Oy, joka jatkoi edelliseltä omistajalta kesken jäänyttä päärakennuksen kunnostamista asuinkäyttöön. Alkuvaiheessa saaneeraus keskittyi tärkeimpiin korjaustoimenpiteisiin, julkisivuremonttiin sekä B-rapun kesken jääneiden kuuden asunnon valmiiksi saattamiseen. Kiinteistön vanha irtaimisto oli hävitetty edellisen omistajan aikana ja muu irtaimisto myyty huutokaupalla ennen kiinteistön myyntiä 2012, joten saneeraus lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä.
Kiinteistön saneerauksessa on pyritty säilyttämään vanhan rakennuksen tunnelmaa huomioiden samalla nykyaikaiset vaatimukset.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Jugendlinnan muodonmuutos: Vanhaan parantolaan nousi hienoja asuntoja|osoite = http://www.iltalehti.fi/asuminen/2015100920479791_an.shtml|julkaisu = www.iltalehti.fi|viitattu = 2016-02-07|kieli = fi-FI}}</ref>
==Aiheesta lisää==
| |||