Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoilua. osa tekstistä siirretty muihin artikkeleihin |
→Historia: w-korjaus |
||
Rivi 42:
Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta [[Rautakausi|rautakaudella]], ehkä jo [[Kivikausi|kivikaudella]]. Alueelta löydetty ''Karkun riipus'' on ajoitettu välille [[800]]-[[1050]]. Palvialassa sijaitsee ns. Tulosen [[kalmisto]], jota tutkittaessa on paljastunut maanalainen, paikoin kolmikerroksinen polttokenttäkalmisto. Kalmisto on peräisin noin 600–800-luvuilta ajanlaskun alun jälkeen. Muita vastaavia ovat Koirankallion kalmisto Kiuralan kylässä ja Ristinmäki lähellä Karkunkylää.<ref name="suomenmaa"/>
Sastamala oli [[1200-luku|1200-luvulla]] suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti''". Siihen siis kuului koko pohjoinen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat". Niin myös Karkun pitäjä. Sastamalasta erosi varhais-keskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen [[1400-luku|1400-luvulla]]. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. Virallisesti Karkku-nimi esiintyi ensimmäisen kerran laamanninkäräjien pöytäkirjoissa vuonna [[1546]]. [[Suoniemi]] irrotettiin Karkusta [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna [[1670]].<ref name="suomenmaa"/>
Karkkulaiset vaskisepät olivat tunnettuja uuden ajan alun käsityöläisiä. Kuningas [[Kustaa Vaasa]] myönsi heille vuonna 1546 erioikeuden ammattinsa harjoittamiseen, vaikka tämä ammatti oli tuolloin sallittu vain kaupungeissa. Karkkulaiset sepät käyttivät kattiloidensa raaka-aineena käyttökelvottomia kupariastioita ja heillä oli asiakkaita tiettävästi [[Ruovesi|Ruovedeltä]], [[Asikkala]]sta, [[Lohja]]lta ja jopa [[Liminka|Limingasta]] saakka. Vuonna [[1565]] Karkussa oli peräti 18 vaskiseppää, joilla oli yhteensä kahdeksan renkiä. Ammatti näyttää kulkeneen muutamissa suvuissa perintönä isältä pojalle. Vaskiseppien ammattikunta katosi Karkusta 1600-luvulla, kun tämän elinkeinon harjoittaminen maaseudulla kiellettiin kaupunkilaisten painostuksesta. Lähellä Ellivuoren laskettelukeskusta on 1970-luvulla paljastettu karkkulaisten vaskiseppien muistomerkki. <ref name="suomenmaa"/>
| |||