Ero sivun ”Asunnottomuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laune lisätty |
turun historiaa lisätty + helsingin metsähökkelit |
||
Rivi 12:
[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 19. pykälä antaa kaikkia koskevan [[Perusoikeudet|perusoikeuden]] välttämättömään huolenpitoon: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" sekä "julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä".<ref>{{Verkkoviite|nimeke = FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2016-02-03|kieli = fi}}</ref> Kunnilla ja valtiolla on siis velvollisuus järjestää lämmin yösija, ja jokaisella yksilöllä kotipaikkaan katsomatta oikeus saada se.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Piut paut perustuslaista - Voima|osoite = http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/piut-paut-perustuslaista/|julkaisu = Voima|viitattu = 2016-02-03|kieli = fi-FI}}</ref>
Asunnottomuutta on yritetty helpottaa useilla eri tavoilla kuten tarjoamalla erilaisia yösijoja ja asunnonhankkimista helpottavia sosiaalisia ohjelmia asunnottomia varten. Kodittomille on paikkoja, joissa he voivat nukkua yön ja peseytyä. Helsingissä
Yksi majoituskeino ovat halvoista rakennusmateriaaleista tehdyt asumukset. Suomessa esimerkiksi [[Lahti|Lahdessa]]
Perustuu tositapahtumiin|osoite = http://www15.uta.fi/festnews/fn2006/keskiviikko/28241.shtml|julkaisu = www15.uta.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref>, [[Helsinki|Helsingissä]]<ref name=":2">{{Verkkoviite|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref> ja [[Tampere|Tampereella]]<ref name=":1">{{Verkkoviite|nimeke = Nekalan legendaarinen Atomikylä hajotetaan atomeiksi – katso kuvagalleria|osoite = http://moro.aamulehti.fi/2013/05/30/nekalan-legendaarinen-atomikyla-hajotetaan-atomeiksi-katso-kuvagalleria/|viitattu = 2016-02-03}}</ref> kaupunki asutti aiemmin kodittomia,
Asunnottomien asiaa ajaa muun muassa [[Vailla vakinaista asuntoa ry]]. Se osallistuu syksyisin [[Asunnottomien yö]]n järjestämiseen 17.10, joka on myös YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Pieni osa asunnottomia elää omasta tahdostaan asunnottomina, kuten eräät vaihtoehtoista elämäntapaa eri syistä tavoittelevat yksilöt ja alakulttuurit.{{lähde}}
Rivi 35:
Englannissa yritettiin ensimmäistä kertaa 1500-luvulla antaa asunnottomille kodin mahdollisuus (tätä ennen asunnottomuudesta rangaistiin), sekä kouluttamalla heitä työläisiksi. 1800-luvulla tämä korvattiin työläistaloilla, joiden tarkoitus oli vähentää asunnottomien tarvetta valtion apuun.
Suomessa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen väestöstä yli 11 % oli ilman asuntoa ja asuntoa tarvitsevaa siirtoväestöä oli yli 400 000 ihmistä. [[Helsinki|Helsingissä]] oli kova asuntopula, ja ihmisiä asui tilapäisasunnoissa kuten pommisuojissa, kellareissa, pannuhuoneissa ja puutarhamökeissä aina vuoteen 1956 asti.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuri|osoite = http://www.mfa.fi/jalleenrakennuska|julkaisu = Arkkitehtuurimuseo|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Vuosien ajan kiireellisessä asunnon tarpeessa oli 4 000–6 000 perhettä. Helsingissä otettiin käyttöön huone ja henkilö -periaate lokakuuta 1944. Sen mukaan asunnonhaltijalla oli oikeus pitää vain yhtä huonetta yhtä vakituista asukasta kohti, muihin tiloihin huoneenvuokralautakunnat osoittivat alivuokralaisia. Keskimääräinen asunnon odotusaika oli 7–13 kuukautta. Perheettömät hakijat eivät välttämättä päässeet edes jonoon. Tilanne parani 1940-luvun lopulla, kun perustettiin [[Arava|Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava]] järjestämään halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Sota ohi, kotirauha koetuksella|osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1418655757659|julkaisu = HS.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Sodanjälkeisen asuntopulan aikaan [[Turku|Turussa]] köyhät ihmiset majailivat kurjissa oloissa [[Pikku-Berliini|Pikku-Berliinissä]] eli parakkikylässä, joka oli sodan aikana ollut saksalaissotilaiden kasarmialuetta. Pikku-Berliini purettiin 1960-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Vilinää: Lapsuusmuistoja osa IV|osoite = http://allergisenkoiranblogi.blogspot.fi/2012/08/lapsuusmuistoja-iv.html|julkaisu = allergisenkoiranblogi.blogspot.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref>
1960-luvulla [[Bodominjärven murhat|Bodomin järven murhatutkinnan]] yhteydessä Helsingin metsissä laskettiin majailevan toistasataa ihmistä, joiden kotina toimivat ensimmäisen maailmansodan aikaiset bunkkerit tai hökkelit, jotka oli kyhätty pellistä, laudoista, risuista ja peitteistä.<ref name=":2">{{Verkkoviite|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref>
Vuonna 1967 asunnottomuus nousi otsikoihin, kun loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. Asunnottomuuden poistamiseksi syntyi [[Marraskuun liike|Marraskuun liike.]] Helsingissä avattiin niin sanottu Liekkihotelli sittemmin [[Lepakko (rakennus)|Lepakko]]-nimen saaneessa entisessä Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastossa [[Ruoholahti|Ruoholahdessa]]. Yömaja avasi ovensa 5. joulukuuta 1967.<ref>Helsingin Sanomat 18.11.2007</ref>▼
▲Vuonna 1967 asunnottomuus nousi otsikoihin, kun loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä. He eivät päässeet yömajoihin, koska niihin ei otettu humalassa olevia. Asunnottomuuden poistamiseksi syntyi [[Marraskuun liike|Marraskuun liike.]] Helsingissä avattiin niin sanottu Liekkihotelli sittemmin [[Lepakko (rakennus)|Lepakko]]-nimen saaneessa entisessä Suomen Väri- ja Vernissatehtaan varastossa [[Ruoholahti|Ruoholahdessa]]. Yömaja avasi ovensa 5. joulukuuta 1967.<ref>Helsingin Sanomat 18.11.2007</ref>
Lahden [[Laune|Launeella]] sijaitsevassa Keijupuistossa oli kaupungin järjestämä kodittomien asuntola, joka koostui 10 parakista. Parakit oli alunperin tuotu 1970-luvulla siirtotyöläisten väliaikaisasunnoiksi. Asuntolakin ajateltiin tilapäisratkaisuksi ja sen purkaminen oli pitkään suunnitteilla<ref name=":0" />, mutta parakit olivat lopulta paikallaan 37 vuotta ennen niiden purkamista vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref> Asukkaiden oli tarkoitus asua parakeissa, kunnes he saisivat vuokra-asunnon, mutta monella odotus venyi vuosien mittaiseksi. Suuri osa asukkaista oli alkoholisteja. Parakeissa asui myös muista syistä vuokra-asunnon menettäneitä, psykiatrisista sairaaloista tuotuja potilaita sekä vankilasta vapautuneita ihmisiä.<ref name=":0" /> ▼
=== Kodittomien kokoaminen [[Parakkikylä|parakkikyliin]] ===
Myös Tampereen kaupunki majoitti asunnottomia aiemmin tilapäisiksi tarkoitettuissa viidessä ydivoimalatyömaalta tuodussa parakissa [[Nekala|Nekalassa]], jotka nimettiin Atomikyläksi. Parakit jäivät lopulta 25 vuotta kestäneeksi ratkaisuksi, kunnes ne purettiin vuonna 2013. Köyhien ja päihdeongelmaisten ihmisten asuttaminen samaan paikkaan erillään muista ihmisistä aiheutti väkivallan ja levottomuuksien kertymistä Atomikylään.<ref name=":1" /> Parakeissa asui myös lapsia.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = MURHA.INFO • katso viestiketjua - Nekala - Isä ja poika surmattiin|osoite = http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=1244&start=75|julkaisu = www.murha.info|viitattu = 2016-02-03}}</ref>▼
▲Lahden [[Laune|Launeella]] sijaitsevassa Keijupuistossa oli 1970-luvulta vuoteen 2007 kaupungin järjestämä kodittomien asuntola, joka koostui 10 parakista. Parakit oli alunperin tuotu 1970-luvulla siirtotyöläisten väliaikaisasunnoiksi.
Helsingin [[Herttoniemi|Herttoniemessä]] sijaitsi vuosina 1988-2008 kaupungin parakkikylä, joka purettiin eduskunnan oikeusasiamiehen todettua sen ala-arvoiseksi paikaksi.<ref name=":2">{{Verkkoviite|nimeke = Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: Keijupuiston parakkien tarina|osoite = http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2011/04/keijupuiston-parakkien-tarina.html|julkaisu = esoteerinenmaantiede.blogspot.fi|viitattu = 2016-02-03}}</ref>
▲Myös Tampereen kaupunki majoitti asunnottomia
== Asunnottomien kohtaamat ongelmat ==
| |||