Ero sivun ”Valokuvauksen historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh, wl
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p vuosiluku, punalinkin muoto
Rivi 1:
[[Tiedosto:Camera obscura box.jpg|thumb|[[Camera obscura]].]]
'''[[Valokuvaus|Valokuvauksen]] historia''' alkoi 1700-luvun lopulla tehdyistä kokeista ja keksinnöistä, joilla pyrittiin pysyvästi vangitsemaan [[camera obscura]]n tuottama kuva. Hopean tummentumisen valon vaikutuksesta selvitti [[Saksa|saksalainen]] tiedemies [[Johann Heinrich Schulze]] vuonna 1727. [[Thomas Wedgwood]] ja professori [[Humphrey Davy]] saivat camera obscuran avulla kuvia [[hopeanitraatti]]liuoksessa kostutetulle paperille ja nahalle 1700-luvun lopulla. Kuvat eivät kuitenkaan olleet pysyviä.<ref>Encyclopædia Britannica Eleventh Edition, Volume XXI (1911). Encyclopædia Britannica Inc. New York</ref> Valokuvauksen varsinaisena alkuna pidetään sitävuotta hetkeä1839, jolloin [[Ranskan tiedeakatemia]] osti [[Louis Daguerre]]lta oikeudet [[daguerrotypia]]an ja vapautti keksinnön koko maailman käyttöön.<ref>Mölsä, Pekka (2007): ''Digitaalinen valokuvaus on.'' Helsingin yliopisto.</ref>
 
==Daguerrotypia==
Rivi 8:
[[Louis Daguerre]]n nimiin pantu keksintö oli vain yksi monien valokuvaukseen liittyvien keksintöjen joukossa. Daguerrotypiasta tuli kuitenkin ensimmäinen kaupallisesti hyödynnettävä valokuvausmenetelmä. [[Nicéphore Niepce]] onnistui jo vuonna 1826 tuottamaan pysyvän valokuvan [[asfaltti]]palaseen [[heliografia]]menetelmällä. Valotusaika oli 8 tuntia. Daguerrotypia levisi maailmalle uutena [[miniatyyrimaalaus]]- ja [[muotokuva]]usmenetelmänä. Daguerrotypia oli positiivimenetelmä mutta täysin erilainen kuin myöhemmät [[filmi]]in perustuvat positiivimenetelmät.
 
Monet taiteilijat ottivat menetelmän käyttöönsä. Nyt pystyttiin tuottamaan kuvia ilman taiteilijan ammattitaitoa. Niinpä uskottiin valokuvauksen lopullisesti korvaavan taidemaalarin. Valokuvaus korvasikin kiertävät miniatyyrimaalarit, joista monet ryhtyivät valokuvaajiksi. Monet taiteilijat näkivät valokuvauksessa myös hyvän keinon luonnosten tekoon. Valokuvaa pidettiin jatkeena [[''camera lucida]]llelucidalle'', joka sekin oli taiteilijan luonnosteluväline.<ref>Snelling 1849.</ref> Suuri osa taidedebatista on tämän jälkeen käyty sillä ristiriita-alueella, joka syntyi kuvataiteen ja valokuvauksen kohtaamisessa.<ref>Birnbaum D. (1997): Läpitunkeva katse. ''Niin &amp; näin'' &ndash; filosofinen aikakauslehti. Ilmestynyt alun perin ''Dagens Nyheterissä'' 4. maaliskuuta, 6. huhtikuuta ja 10. huhtikuuta 1996.</ref>
 
==Negatiivi==
[[File:Año 1867, negativo de vidrio al colodión, vista de Gerona o Girona, Fototeca del IPCE, Spain.JPG|thumb|Espanjalainen José Martínez Sánchez kuvasi vuonna 1867 negatiivikuvan Gironasta.]]
Englantilainen [[William Henry Fox Talbot]] teki 1800-luvun alussa kokeita kostuttamalla paperin ruokasuola- ja hopeanitraattiliuoksella. Materiaali oli kuitenkin liian hidasta camera obscurassa käytettäväksi. Daguerren keksinnön innoittamana hän paransi keksintöään, josta tuli ensimmäinen [[Negatiivi (kuva)|negatiivimenetelmä]]. Menetelmän etuna oli kuvien edullinen hinta ja kopioitavuus. Se ei kuitenkaan aluksi yleistynyt Talbotin patentin takia. Negatiiviin perustuvat valokuvausmenetelmät yleistyivät 1850-luvulla. Valokuvan monistaminen oli tullut mahdolliseksi.
 
Valokuvaaminen oli alan ammattilaisten työtä, kunnes yhdysvaltalainen [[George Eastman]] julkaisi helppokäyttöisen Kodak-kameran vuonna 1888. Seuraavana vuonna Eastman toi markkinoille [[Rullafilmi|rullafilmiä]] käyttävät [[Brownie-kamera|Brownie-kameran]], jonka filmirullalle saattoi ottaa sata kuvaa. Leveä rullafilmi hallitsi markkinoita 1950-luvulle asti. Tällöin se jäi sivuosaan ja markkinat valtasi [[kinofilmi]], joka oli alunperin tarkoitettu elokuvakameroihin.<ref name=syntyhist>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koulukino.fi/?id=1783 | Nimeke = Valokuvauksen syntyhistoria ja fysikaaliset perusperiaatteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ikuistetut hetket | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Koulukino.fi | Viitattu = 1.2.2016 }}</ref>