Ero sivun ”Keisarinnankivi” versioiden välillä

'''Keisarinnankivi''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorilla]], [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] sijaitseva [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema Helsingin vanhin julkinen muistomerkki<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 222| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Se paljastettiin juhlallisuuksien kera Nikolainpäivänä [[18. joulukuuta]] vuonna [[1835]] [[Venäjän keisari]] [[Nikolai I]]:n puolison keisarinna [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovnan]] ensimmäisen [[Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa|Helsingin-vierailun muistoksi]],. Muistomerkki sillepystytettiin paikallekohtaan, jollejossa keisaripariskunta astui maihin höyrylaivastaan ''Ischorasta'' saavuttuaan Helsinkiin. Keisarinnan ensimmäinen vierailu tapahtui [[29. toukokuuta|10. kesäkuuta]] vuonna [[1833]]. Varat muistomerkkiin koottiin kansalaiskeräyksellä.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko = Kejsarinnans sten. Från lojalism via revolutionsyra och nationalism till rehabilitering|Julkaisu = Historisk Tidskrift för Finland|Ajankohta = 2015|Julkaisija = Historiska föreningen|Tekijä = Aittomaa, Sofia}}</ref>

Muistomerkin eteläsivuun on hakattu [[latina]]nkielinen ja pohjoissivuun [[Suomen kieli|suomenkielinen]] teksti, joka kertoo muistomerkin tarkoituksesta. Patsaan pystyttämisen aikoihin oli hyvin poikkeuksellista käyttää tällaisessa yhteydessä suomen kieltä, sillä viralliset kielet olivat [[ruotsin kieli|ruotsi]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]. Suomen kieli virallistettiin vasta vuonna [[1883]]. Tekstit kuuluvat:

[[17. huhtikuuta]] vallankumousvuonna [[1917]] venäläiset [[matruusi]]t vetivät alas muistomerkin pronssisen maapallon sekäja sen päällä sijaitsevan kaksoiskotkan, sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko = Kejsarinnans sten. Från lojalism via revolutionsyra och nationalism till rehabilitering|Julkaisu = Historisk Tidskrift för Finland|Ajankohta = 2015|Julkaisija = Historiska föreningen|Tekijä = Aittomaa, Sofia}}</ref> Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja maapallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna [[1971]], kun asiasta oli ensin konsultoitu [[Neuvostoliitto]]a ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan.<ref name = sov /> Pronssinen maapallo kullattiin vuonna [[2000]] Helsingin 450-vuotisjuhlan sekä [[Euroopan kulttuuripääkaupunki]]uden kunniaksi.