Ero sivun ”Valokuvauksen historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Värivalokuva: kh |
p →Negatiivi: wl |
||
Rivi 15:
Englantilainen [[William Henry Fox Talbot]] teki 1800-luvun alussa kokeita kostuttamalla paperin ruokasuola- ja hopeanitraattiliuoksella. Materiaali oli kuitenkin liian hidasta camera obscurassa käytettäväksi. Daguerren keksinnön innoittamana hän paransi keksintöään, josta tuli ensimmäinen [[Negatiivi (kuva)|negatiivimenetelmä]]. Menetelmän etuna oli kuvien edullinen hinta ja kopioitavuus. Se ei kuitenkaan aluksi yleistynyt Talbotin patentin takia. Negatiiviin perustuvat valokuvausmenetelmät yleistyivät 1850-luvulla. Valokuvan monistaminen oli tullut mahdolliseksi. 1900-luvun alkuun mennessä raskaat [[lasinegatiivi]]t oli korvattu joustavalla filmillä. Valokuvateollisuus oli syntynyt, ja valokuvasta oli tullut tekninen kuva.
Valokuvaaminen oli alan ammattilaisten työtä, kunnes yhdysvaltalainen [[George Eastman]] julkaisi helppokäyttöisen Kodak-kameran vuonna 1888. Seuraavana vuonna Eastman toi markkinoille [[Rullafilmi|rullafilmiä]] käyttävät [[Brownie-kamera|Brownie-kameran]], jonka filmirullalle saattoi ottaa sata kuvaa. Leveä rullafilmi hallitsi markkinoita 1950-luvulle asti. Tällöin se jäi sivuosaan ja markkinat valtasi [[kinofilmi]], joka oli alunperin tarkoitettu elokuvakameroihin.<ref name=syntyhist>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koulukino.fi/?id=1783 | Nimeke = Valokuvauksen syntyhistoria ja fysikaaliset perusperiaatteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ikuistetut hetket | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Koulukino.fi | Viitattu = 1.2.2016 }}</ref>
Nykyaikainen valokuvateollisuus muodostaa suuren maailmanlaajuisen verkoston, joka tuottaa muun muassa kamerat, valokuvausmateriaalit ja tietokoneohjelmat. Verkosto kattaa myös paikalliset myyntiorganisaatiot eri maissa. Valokuvatuotanto on olennainen osa jälkiteollista informaatioteollisuutta ja tiedotusvälineitä. Ilman tätä valokuvatuotannon globaalia koneistoa valokuvausta tuskin olisi nykymuodossa olemassa.<ref>Flusser V. (2000): ''Towards a philosophy of photography.'' Reaction Books, London.</ref>
| |||