Ero sivun ”Kansansuvereniteettiperiaate” versioiden välillä

{{lähteetön}}

 

Kansansuvereniteetti käänsi aiemmat valta-asetelmat toisin päin: [[Kansa|kansasta]] tuli suvereeni ja [[Hallitsija|hallitsijasta]] näiden alamainen - heidän nimissään [[Valta|valtaa]] käyttävä välikäsi. Kansansuvereniteetin mukaan vallan [[alkuperä]] on nimenomaan kansa ja heidän tahtonsa, eikä esimerkiksi [[jumala]]. Valta on [[Legitimiteetti|legitiimiä]] mikäli sillä on kansa takanaan. Tätä ajattelua hahmottelivat ensimmäisten joukossa mm [[Yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimusteoreetikot]] [[Hobbes]], [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]] ja [[Locke]]. Hobbes ja Rousseau korostivat hallitsijaa kansan etua ajavana toimijana omaa etua ajavan [[Tyranni|tyrannin]] sijaan. Olennaista kansansuvereniteetin kannalta ei ole [[valtiomuoto]] (esimerkiksi [[monarkia]] tai [[tasavalta]]), valtion koko, kansalaisten lukumäärä, tai [[Kuvitteellinen yhteisö|kuviteltujen kansojen]] lukumäärä - vaan se, että valtiomuodosta riippumatta valta perustuu lopulta aina kansan tahtoon.

*[[Itsemääräämisoikeus]]

*[[Kansallisvaltio]]

 

{{Tynkä/Politiikka}}