Ero sivun ”Lavr Kornilov” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh +fix |
osiointi +epäolennaista pois |
||
Rivi 2:
'''Lavr Georgijevitš Kornilov''' ({{K-ru|Лавр Георгиевич Корнилов}}, [[30. elokuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 18. elokuuta)</small> [[1870]] [[Öskemen|Ust-Kamenogorsk]] – [[13. huhtikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 31. maaliskuuta)</small> [[1918]] [[Krasnodar|Jekaterinodar]]) oli [[Venäjän keisarikunta|tsaarin Venäjän]] armeijan vanhempi kenraali ja [[kasakka]]. Heinäkuussa 1917 hänet nimitettiin Venäjän armeijan ylipäälliköksi. Hänet teki epäonnistuneen [[Kornilovin kapina|vallankaappausyrityksen]] [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaista hallitusta]] vastaan syyskuussa 1917.<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2004| Tekijä = Torbacke, Jarl| Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 122, 181, 184| Isbn=951-1-09277-4}}</ref>
==Elämäkerta==
Kornilov oli voimakastahtoinen ammattiupseeri, joka osallistui everstiluutnanttina 1905 [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sotaan]] ja komensi ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän 48. divisioonaa eteläisellä rintamanosalla vuonna 1915. Hän jäi haavoittuneena [[Keskusvallat|keskusvaltojen]] vangiksi, mutta tervehdyttyään hän pakeni. Kesällä 1917 hän hurjistui, kun hänen joukkojensa kurittomuus pakotti hänet perääntymään. Tällöin hän määräsi tykistön ampumaan omia karkaavia joukkojaan.<ref name=osm />
Vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen Kornilov koetti estää maansa armeijan hajaantumisen. Hän oli väliaikaisen hallituksen aikana aluksi Pietarin joukkojen komentaja, myöhemmin 8. armeijan päällikkö.<ref>Iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1934, palsta 1290</ref> Venäjän väliaikainen hallitus nimitti heinäkuussa 1917 Kornilovin maan armeijan ylipäälliköksi. Häntä pidettiin ammattiupseerina, joka ei sekaantuisi politiikkaan.<ref name=osm />
Elo-syyskuussa 1917 Kornilov yritti kaapata vallan Pietarissa väliaikaiselta hallitukselta. Hän uskoi väliaikaisen hallituksen vievän maan kaaokseen. Hänellä oli tukenaan vain 700 miestä hyökkäyksessään Pietaria kohti. Venäjän hallituksen johtajan [[Aleksandr Kerenski]]n oli pakko pyytää apua muun muassa [[bolševikit|bolševikkien]] punakaartilta. Bolševikit vangitsivat Kornilovin marraskuun alussa 1917 ja asettivat hänet kotiarestiin.
Kornilov onnistui pakenemaan arestista Donille,<ref>Kodin Suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 126</ref> missä hän oli kasakoiden atamaanin kaledinin suojeluksessa.<ref>Otavan Iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 1360</ref> Kornilov perusti Donissa valkoisen armeijan, joka taisteli Venäjän sisällissodassa. Kornilov kuoli johtaessaan armeijaansa [[Krasnodar|Jekaterinodarin]] taistelussa keväällä 1918<ref>Kodin Suuri tietosanakirja, osa 7 vuodelta 1979, s. 126</ref>.
==Lähteet==
| |||