Ero sivun ”Homeros” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
kh: pannaan eikä laiteta
Rivi 28:
Antiikin aikaiset elämäkerrat kuvaavat Homeroksen kiertelevänä laulajana, hieman kuten [[Thamyris]]<ref>Homeros: ''Ilias'' 2.595.</ref> tai [[Hesiodos]], joka käveli [[Khalkis|Khalkiksesta]] [[Amfidamas|Amfidamaaseen]] laulaakseen hautajaisissa.<ref>Hesiodos: ''[[Työt ja päivät]]'' 654-655.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Martin P. | Nimeke=Homer & Mycenae | Julkaisija=University of Pennsylvania Press | Vuosi=1972 | Sivu=207ff}}</ref> Ne antavat kuvan sokeasta, kerjäävästä laulajasta, joka viihtyy köyhän kansan parissa kokoontumispaikoilla ja satamakaupungeissa.<ref>Latacz 1996, s. 29.</ref> Runot itsessään puolestaan viittaavat laulajaan, joka toimii ylhäisön hoveissa. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, kumpaan ryhmään, hovilaulajiin vai kierteleviin laulajiin, historiallinen Homeros olisi kuulunut.<ref>Graziosi 2002, s. 134</ref>
 
Antiikin kreikkalaiset pitivät Homerosta yleisesti historiallisena henkilönä, mutta nykyaikaiset tutkijat ovat olleet skeptisempiä: antiikin ajalta ei ole säilynyt lainkaan luotettavia elämäkerrallisia tietoja Homeroksesta,<ref>G. S. Kirkin näkemys siitä, ettei antiikki tiennyt mitään varmaa Homeroksen elämästä ja henkilöstä, edustaa yleistä konsensusta. {{Kirjaviite | Tekijä=Kirk, G. S. | Nimeke=The Iliad: a Commentary | Selite=Volume I | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1985 | Sivu=1 | www=http://books.google.fi/books?id=v1w3UUiuzU8C&pg=PA1}}</ref> ja tämän nimiin laitetutpannut runoelmat itsessään ovat selvästi useita vuosisatoja jatkuneen ja valmiita runokaavoja hyödyntäneen tarinankerronnan ja runonlaulannan lopputulosta. Joidenkin tutkijoiden mukaan "Homeros" ei ole ollut historiallisen runoilijan nimi, vaan keksitty nimimerkki.<ref>Esim. {{Lehtiviite | Tekijä=West, Martin | Otsikko=The Invention of Homer | Julkaisu=Classical Quarterly | Vuosikerta=49 | Vuosi=1999 | Numero=364}}</ref> Homeroksen historiallisuuden lisäksi tutkijat ovat olleet erimielisiä tämän nimen merkityksestä, mahdollisesta ajoituksesta sekä kotipaikasta.
 
=== Nimi ===
Rivi 42:
Homeroksen ajoitus oli kiistelty jo antiikin aikana ja se on sitä edelleen. [[Herodotos]] katsoi Homeroksen eläneen 400 vuotta ennen hänen omaa aikaansa, mikä sijoittaisi tämän noin vuoteen 850 eaa.<ref>Herodotos: ''[[Historiateos]]'' 2.53.</ref> Toiset antiikin ajan lähteet ajoittavat hänet lähemmäksi oletettua [[Troijan sota]]a.<ref>Graziosi 2002, s. 98–101.</ref> [[Eratosthenes|Eratostheneen]] käyttämällä ajoituksella Troijan sota sijoittuisi noin vuosiin 1194–1184 eaa., ja arkeologisten tutkimusten perusteella tämä vaikuttaa mahdolliselta.
 
Nykyisessä tutkimuksessa "Homeroksen ajoituksella" viitataan yhtä lailla Homeroksen nimiin laitettujenpantujen runoelmien ajoitukseen kuin tämän elinaikaan. Tutkijat katsovat, että ''Ilias'' ja ''Odysseia'' ovat peräisin 800-luvun eaa. lopusta tai 700-luvulta eaa., ja että ''Ilias'' on näistä kahdesta ehkä joitakin kymmeniä vuosia varhaisempi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vidal-Naquet, Pierre | Nimeke=Le monde d'Homère | Julkaisija=Perrin | Vuosi=2000 | Sivu=19}}</ref> Näin teokset olisivat jonkin verran [[Hesiodos|Hesiodosta]] varhaisempia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=West, M. L.| Nimeke=Hesiod's Theogony | Julkaisija=Oxford University Press | Julkaisupaikka=Oxford | Vuosi=1966 | Sivu=40, 46}}</ref> ja ''Ilias'' puolestaan länsimaisen kirjallisuuden varhaisin teos. Viime aikoina jotkut tutkijat ovat ehdottaneet 600-luvulle eaa. sijoittuvia ajoituksia. Ne tutkijat, jotka katsovat homeeristen runojen kehittyneen vaiheittain pitkien aikojen kuluessa, ajoittavat runot tyypillisesti myöhempään aikaan: esimerkiksi Nagyn mukaan runojen kirjoitettu muoto vakiintui vasta 500-luvulla eaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Nagy, Gregory | Otsikko=Homeric Poetry and Problems of Multiformity: The Panathenaic Bottleneck | Julkaisu=Classical Philology | Vuosikerta=96| Vuosi=2001 | Sivut=109–119}}</ref>
 
=== Synnyinpaikka ===
Rivi 55:
== Teokset ==
 
Homeroksen tunnetuimmat teokset ovat eepokset ''[[Ilias]]'' ja ''[[Odysseia]]''. Sen lisäksi hänen nimiinsä on laitettupantu lukuisia hymnejä ja muita töitä. 500- ja 400-lukujen eaa. kreikkalaiset ymmärsivät "Homeroksen" samana asiana kuin "koko [[heeros|herooisen]] [[heksametri]]runouden perinne".<ref>Murray 1967, s. 93.</ref> Homeroksen nimiin saatettiin laittaa esimerkiksi koko [[eeppinen kyklos]]. Siihen kuuluivat muun muassa [[Troija]]n tarupiirin runoelmat ''[[Pieni Ilias]]'', ''[[Nostoi]]'' ja ''[[Kypria]]'', sekä [[Theba (Kreikka)|Theban]] tarupiirin [[Oidipus|Oidipuksesta]] ja tämän pojista kertovat runoelmat.
 
[[Tiedosto:Iliad VIII 245-253 in cod F205, Milan, Biblioteca Ambrosiana, late 5c or early 6c.jpg|thumb|right|280px|''Ilias'', laulu VIII, säkeet 245–253. Kreikkalainen käsikirjoitus, 400-luvun loppu tai 500-luvun alku jaa.]]
Lisäksi Homeroksen nimiin laitettiinpantiin ''[[Homeeriset hymnit|Homeeristen hymnien]]'' kokoelma, koominen pienoiseepos ''[[Batrakhomyomakhia]]'' sekä ''[[Margites]]''. Nykyisin pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, että nämä olisivat peräisin häneltä. Homeroksen nimiin on joskus laitettupantu myös ''[[Oikhalian valtaus]]'' ja ''[[Fokais]]'', mutta kysymys niiden kirjoittajasta on vielä ongelmallisempi kuin Homeroksen pääteosten.
 
Homeroksen nimiin on näin laitettupantu kaikki seuraavat teokset:
 
* ''[[Batrakhomyomakhia]]'' ("Sammakkojen ja hiirien taistelu")
Rivi 102:
Oli Homeros todellinen tai ei, useimmat tutkijat uskovat, että homeerisen runouden taustalla oli pitkä, useita sukupolvia vanha suullinen runonlaulantaperinne, joka oli monien runonlaulajien saamaa yhteistä kulttuuriperintöä. ''Iliaan'' ja ''Odysseian'' rakenteen analysointi osoittaa, että runot sisältävät useita kaavamaisia runosäkeitä ja säkeen osia, formuloita, jotka ovat tyypillisiä suulliselle runonlausunnalle; formuloiden avulla runonlaulaja kykeni sepittämään runoja ''[[ex tempore]]''. ''Ilias'' saattaa heijastaa pitkää suullista perinnettä, jonka taustalla ovat osin todelliset tapahtumat. Tähän viittaavat muun muassa [[Heinrich Schliemann]]in 1800-luvulla löytämä kaupunki, joka sopii Homeroksen kuvailuihin Troijasta, sekä [[lineaari-B-kirjoitus|lineaari-B-kirjoituksen]] selvittäminen, joka osoittaa, että osa ''Iliaan'' aineistosta tunnettiin jo [[1200-luku eaa.|1200-luvulla eaa]].
 
Ajatus siitä, että Homeros kirjoitti vain kaksi teosta, ''Iliaan'' ja ''Odysseian'', saavutti suosiota vasta noin 350 eaa.<ref>Murray 1967, s. 299.</ref> Vaikka monet ovat nähneet sen epätodennäköiseksi, että sama henkilö olisi voinut runoilla kummatkin eepokset, toiset ovat katsoneet näiden teosten olevan tyyliltään niin samanlaisia, ettei teoksilla voi olla useampia kirjoittajia. Eräs näkemys, joka pyrkii yhdistämään nämä ääripäät, on se, että Homeros olisi runoillut ''Iliaan'' aikuisiässä ja ''Odysseian'' vanhuusiässä. Muiden Homeroksen nimiin laitettujenpantujen teosten katsotaan olevan myöhäisempiä, jolloin ne eivät voisi olla saman kirjoittajan tekemiä.
 
=== Runojen kirjallinen muoto ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Homeros