Ero sivun ”Viininmaistelu” versioiden välillä

'''Viininmaistelu''' (viinipiireissä käytetään usein englanninkielistä termiä tasting) on [[viini|viinin]]n aistinvaraista tutkimista ja arvioimista. Viininmaistelua on harjoitettu yhtä kauan kuin viiniä on tuotettu, mutta vakiintuneempia menetelmiä on alettu käyttää 1300-luvulta lähtien. Nykypäivän ammattiviininmaistajat (kuten [[sommelier|sommelierit]]it tai jälleenmyyjien sisäänostajat) käyttävät koko ajan kehittyvää virallista terminologiaa, jonka avulla kuvaillaan viinissä havaittuja makuja, tuoksuja ja yleisiä piirteitä. Vapaampimuotoisessa maistelussa saatetaan käyttää samanlaista terminologiaa, mutta menetelmä ei ole niin analyyttinen ja henkilökohtaiset mieltymykset korostuvat enemmän.

* Kevyet, makeat jälkiruokaviinit: (esim. trockenbeerenauslese, Sauternes) 5–10  °C

* Valkoiset kuohuviinit: (esim. samppanja) 6–10  °C

* Aromaattiset, kevyet valkoviinit: (esim. riesling, sauvignon blanc) 8–12  °C

* Punaiset kuohuviinit: (esim. shiraz-kuohuviini, jotkin lambrusco-viinit) 10–12  °C

* Keskitäyteläiset valkoviinit: (esim. Chablis, semillon) 10–12  °C

* Täyteläiset jälkiruokaviinit: (esim. oloroso sherry, Madeira) 8–12  °C

* Kevyet punaviinit: (esim. Beaujolais, Provence rosé) 10–12  °C

* Täyteläiset valkoviinit: (esim. tamminen chardonnay, Rhone-valkoviinit) 12–16  °C

* Keskitäyteläiset punaviinit: (esim. grand cru Burgundy, sangiovese) 14–17  °C

* Täyteläiset punaviinit: (esim. cabernet sauvignon, nebbiolo-pohjaiset viinit) 15–18  °C

Viinitarhalla sylkemistä ei katsota pahalla viinintekijän tai tarhan omistajankaan läsnäollessaläsnä ollessa. Yleensä maistajille varataan sylkykuppi. Joissakin maailmankolkissa viini syljetään maahan tai tynnyreitä ympäröivälle soralle.

Viinikouluja -ja kursseja järjestetään nykyään monilla paikkakunnilla. Näillä kursseilla jokainen voi kehittää viininmaistelutaitojaan asiantuntijoiden ohjauksessa. Myös sommeliereille ja viinin valmistajille järjestetään ammatillista koulutusta. Viinien ammattimaista arvioimista voi opiskella myös internetissä.

Maistelu on tärkeä osa viinien aistinvaraista arviointia. Käyttäen apunaan ammattilais -tai kuluttajaraateja [[Enologia|enologit]] tutkivat viinien makua, tuoksua, suutuntumaa ja ulkonäköä. Rinnakkaisten käymiserien vertailu on tärkeää, jotta saadaan selville vaikuttavatko erilaiset käymisolosuhteet tai uudet hoitotoimenpiteet viinin laatuun. Tämä on tärkeää etenkin tuottajille, jotka pyrkivät tasaiseen laatuun. Kuluttajien mieltymyksiä selvitetään mieltymystesteillä. Kuvailevan analyysin avulla puolestaan määritellään viinin tärkeimmät ominaisuudet, joita painetaan [[viinipullo]]n etikettiin. Laboratorio-oloissa toteutettava sokkomaistatus ja muut arvioinnit varmistavat puolueettomuuden sekä tutkimustulosten tieteellisen luotettavuuden. Monilla suurilla viiniyrityksellä on nykyään oma aistiryhmänsä, johon ihannetapauksessa kuuluu tohtoritason aistitutkija, makuja tutkiva kemisti sekä asiantuntijaraati.