Ero sivun ”Yrjänän emännän synti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix |
|||
Rivi 25:
}}
'''Yrjänän emännän synti''' (''Yrjänä-värdinnans synd'') on [[Suomi|suomalainen]] mustavalkoinen [[draamaelokuva]] vuodelta [[Elokuvavuosi 1943|1943]]. Se perustuu [[Artturi Leinonen|Artturi Leinosen]] saman nimiseen romaaniin vuodelta 1937.<ref name="SKF3_235">Suomen kansallisfilmografia 3, s. 235.</ref> Elokuva on [[Edvin Laine]]en esikoisohjaus.
Elokuvassa Yrjänän maatilaa vaivaa isännästä johtuva lapsettomuus. Talon emäntä päättää hankkia lapsen keinoja kaihtamatta. Hän on syntyään Yrjänän tytär ja haluaa jatkaa maineikasta sukuaan. Yrjänän isäntä kokee tulleensa syrjäytetyksi ja nolatuksi. Emäntä joutuu konfliktiin paitsi miehensä, myös kirkon edustajien kanssa.
Rivi 39:
Nuorehko Selma on mahtavan, parisataa vuotta vanhan synnyinmaatilansa Yrjänän emäntä. Tilan päärakennuksen yläkerrassa on kaksi kamaria, joista toisessa ovat asuneet Yrjänän pojat ja toisessa Yrjänän tyttäret. Tilaa isännöi kotivävy Antti. Pariskunnan onnea varjostaa lapsettomuus, jonka syy on Antin lapsena sairastamassa taudissa. Selma alkaa vakavasti hakea sijaissiittäjää lapsen saamiseksi. Adoptio ei tule kysymykseen. Hän kertoo aikeistaan Josefiinalle, joka on uskovainen ja itsekin lapseton. Selman mielestä lapsen hankkiminen toisen miehen kanssa ei ole syntiä, jos se ei tapahdu intohimojen vallassa. Josefiinan mielestä lapsettomuus on jumalan tahto. Eräänä kesäpäivänä Selma on uimassa ja samaan aikaan veteen pulahtaa naapurin komea nuori mies Sauli. Selma on jo aiemmin kiinnittänyt huomionsa Sauliin. Juhannuksena hän soutelee Saulin kanssa syrjäiselle rantaniitylle, jossa yhdyntä suoritetaan katseilta piilossa. Selma tulee kertalaukauksesta raskaaksi. Hän kuitenkin haluaa Saulin unohtavan koko jutun. Antti kuulee vaimonsa raskaudesta puolivahingossa kylän juoruämmiltä, jotka ihmettelevät kun Yrjänän emäntä alkoi odottaa lasta vasta useiden aviovuosien jälkeen.
Antti tajuaa vähitellen Saulin olevan lapsen biologinen isä. Seuraa miesten välinen väkivaltainen yhteenotto metsässä. Talvella rovasti ja kappalainen tulevat ahdistelemaan Selmaa uteluillaan Yrjänän emännän siunatusta tilasta. Emäntä ajaa kirkonmiehet ulos. Josefiina koettaa selvitellä Yrjänän emännän ja isännän tulehtuneita välejä. Antti tulee juovuksissa räyhäämään vaimolleen Josefiinan
{{Juonipaljastus loppu}}
Rivi 64:
== Vastaanotto ==
''Yrjänän emännän synnin'' kaupallinen menestys oli Helsingissä sangen huono, mutta Tampereella sitä vastoin erittäin hyvä. [[Suomi|Suomen]] muissa kaupungeissa elokuva sai hieman vuoden keskiarvoa paremman yleisömenestyksen.<ref name="SKF3_235"/>
[[Uusi Suomi]] arvioi ''Yrjänän emännän synnin'' voitoksi Edvin Laineelle. Lehti piti elokuvaa "huolellisena ja varmana työnä", joskin Laineen teatteritausta näkyi esimerkiksi runsaissa "sisään- ja ulosmenoissa". [[Helsingin Sanomat]] arvosteli ohjaustyötä teatterinomaiseksi ja käsikirjoitusta leimallisen kirjalliseksi; " --- mitä parempi aikaansaannos on, sitä selvemmin siinä näkyvät myös viat", lehden elokuvakriitikko summasi. Aikalaiskriitikot antoivat kunniaa myös ''Yrjänän emännän synnin'' kuvaajalle ja säveltäjälle. Kuosmasen, Laineen ja Vettenrannan roolitulkinnat saivat kiitosta. [[Uutispäivä Demari|Suomen Sosialidemokraatti]] kirjoitti Haapasen musiikista: " --- hän [Haapanen] löytää herkästi elokuvan tekstissä piilevät tunne- ja maalaukselliset arvot, kuten esim. koskenpauhun taustasäveleissä, tappelumyötäilyssä ja suuressa loppuhuipennuksessa."<ref>''Suomen kansallisfilmografia 3'', s. 234 ja 235.</ref>
| |||