Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

1 170 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Kylmänsietokyky
p (Käyttäjän 87.100.255.91 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SeeggeAWBBot tekemään versioon.)
(Kylmänsietokyky)
Merkkaus:  seulottavat 
Kesy jakkiuros painaa vain 350 – 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225–255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakin nimi tulee tiibetin kielisestä sanasta ''gyag''.
 
Jakin kiima-aika on heinä-syyskuussa ympäristöstä riippuen. Muina vuodenaikoina pienissä ryhmissä yleensä liikkuvat urokset tappelevat naaraista. Urokset myös tällöin kieristekevät kuivassa maassa biisonien tavoin, usein kun merkitsevät maastoa virtsalal tai ulosteilla. Naarailla on ovulaatio korkeintaan neljä kertaa vuodessa, ja naaraat ovat vastaanottavaisia vain muutaman tunnin kerrallaan. Naaras on sukukypsä 3-4 vuoden iässä.
Raskaus kestää 257-270 vuorokautta<ref name="enwiki_yak">{{Käännös|[[https://en.wikipedia.org/wiki/Yak]]</ref>.
 
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Yli 15 °C asteessa jakki alkaa kärsiä lämpöväsymyksestä<ref name="enwiki_yak"/>. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim. vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakilla on paksu rasvakerros vararavinnoksi, ja joka suojaa myös hieman kylmältä<ref name="enwiki_yak"/>. Jakilta puuttuvat hikirauhaset lähes täysin<ref name="enwiki_yak"/>.
 
Jakkia saalistavat sudet ja, [[lumileopardi]]t<ref name="koi92s133"/> ja karhut<ref name="enwiki_yak"/>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
== Elinympäristö, ravinto ==
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref>ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km<sup>2</sup>, mutta karuimmilla alueilla vain 30–100 km<sup>2</sup>/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)]</ref><ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väliin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km<sup>2</sup><ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks]</ref>. SuurinTämä laitumenon ruohonnoin tms.prosentin saatavuus onjakin elokuussaelopainosta, alletosin 1000kuin kg/ha,lehmä muttasyö huhtikuussakolme alleprosenttia 100elopainostaan kg/ha<refpäivässä. name="Xiang_Liang_2004">[Jakin Studysulehmän onverkkomahaa thesuurempi relationverkkomaha betweenmahdollistaa yakhuonolaatuisen performanceravinnon andpitkän ecologicalsulamisajan<ref protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,<name="enwiki_yak"/ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
 
Suurin laitumen ruohon tms. saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,</ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
 
== Lisääntyminen ==
Rekisteröitymätön käyttäjä