Säätykokouksen avajaisissa 5. toukokuuta 1789 ei käsitelty kiisteltyjä menettelytapakysymyksiä. Avajaisseremonioiden marssi- ja istumajärjestys kuitenkin korostivat perinteistä säätyjen arvojärjestystä, jossa kolmas sääty tuli viimeisenä. Avajaisistunnossa [[Versailles]]in'n Hôtel des Menus-Plaisirs -rakennuksessa Necker piti kahden tunnin esitelmän valtiontalouden tilasta.<ref name="Mykland105" /> Säätykokouksen ensimmäiset viikot kuluivat kiistelyyn äänestysjärjestyksestä ja varsinkin aatelin ja kolmannen säädyn välinen juopa syveni. Yhä useammat kolmannen säädyn edustajat alkoivat kannattaa Sieyèsin esittämää ajatusta, että he voisivat edustaa kansakuntaa yksinään.<ref name="Haikala" />
Lopulta tyytymättömät kolmannen säädyn edustajat julistautuivat 17. kesäkuuta Sieyèsin ehdotuksesta kansalliskokoukseksi.<ref name="Mykland108">Mykland 1985, s. 108.</ref> Kaksi päivää myöhemmin pappissääty päätti niukalla äänten enemmistöllä liittyä siihen. Julistus käytännössä kyseenalaisti Ludvig XVI:n aseman ja kuninkaan vastatoimia osattiin odottaa. Epäröinnin jälkeen Ludvig määräsikin kolmannen säädyn kokoustilana olleen VersaillesinVersailles'n Menus Plaisirs -salin suljettavaksi. Tämän seurauksena säädyn edustajat vannoivat 20. kesäkuuta niin sanotun [[pallohuoneen vala]]n, jonka mukaan kansalliskokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi säätänyt Ranskalle uuden perustuslain. Ludvig XVI yritti vielä arvovallallaan palauttaa tilanteen ja kutsui 23. kesäkuuta säädyt kuninkaan eteen.<ref name="Haikala" /> [[Suursinetinvartija]] [[Charles Louis François de Paule de Barentin|de Barentin]] luki hallitsijan päätöksen, jossa vaadittiin säätyjä kokoontumaan perinteiseen tapaan erikseen. Kolmannen säädyn edustajat kieltäytyivät kuninkaan käskystä huolimatta hajaantumasta ja Mirabeau julisti ”''Me olemme täällä kansan tahdosta ja väistymme vasta pistinten edessä.''” Kuningas antoi lopulta periksi ja suostui 27. kesäkuuta siihen, että säädyt kokoontuisivat yhdessä.<ref name="Mykland108" /> Tämä merkitsi perinteisen säätyedustusjärjestelmän päättymistä Ranskassa.
