Ero sivun ”Vanhan Suomen lahjoitusmaat” versioiden välillä

 

== Lahjoitusmaiden synty ==

Lahjoitusmaat perustettiin pääasiassa [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana vuosina 1713–1721, jolloin [[Pietari Suuri]] luovutti Suomessa alueita suosikeilleen.<ref name=pieni>{{kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja, 2. osa (Isopurje–Maskotti) | Sivu = 920–921 | Luku = Lahjoitusmaat | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1924 | www = http://runeberg.org/pieni/2/0514.html}}</ref> Vuonna 1720 kuitenkin kaikki [[Viipuri]]n–[[Käkisalmi|Käki­salmen]] tien länsipuolella sijainneita alueita koskeneet lahjoitukset peruutettiin, mutta sodan päättyessä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa [[Venäjä]]än liitetyllä alueella oli vielä kaikkiaan 736 lahjoitus­maa-aluetta.<ref name=pieni /> Myöhemmin niitä perustettiin vielä lisää, mutta myös peruutettiin.<ref name=pieni />

 

 

Alun perin lahjoitus­maan saajilla oli vain oikeus saada haltuunsa niiden asukkaiden maksamat [[kruununvero]]t, mutta myöhemmin he saivat alueillaan muitakin oikeuksia siinä määrin, että heistä tuli lopulta alueiden tosi­asiallisia omistajia.<ref name=pieni /> He saattoivat korottaa veroja, vaatia niiden sijasta [[taksvärkki|päivä­töitä]] tai myös kieltää talon­poikia muuttamasta tiloiltaan<ref name=lukio>{{kirjaviite | Tekijä = Salme Vehvilä, Matti J. Castren | Nimeke = Suomen historia lukioluokkia varten | Sivu = 138 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-0-00593-2}}</ref> ja täten monien talon­poikien asema läheni [[maaorjuus|maa­orjuutta]].<ref name=pieni /><ref name=lukio />