Ero sivun ”Äärivasemmisto” versioiden välillä

 

[[Marxismi|Marxilaisen]] ja varsinkin [[Marxismi-leninismi|marxilais-leniniläisen]] vasemmiston keskuudessa äärivasemmistolaisina on pidetty anarkisteja ja toisaalta [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtamasta kommunistisesta liikkeestä irtautuneita radikaaleja suuntauksia kuten [[Trotskilaisuus|trotskilaisia]] tai [[Maolaisuus|maolaisia]]. Näissä piireissä on käytetty myös käsitettä '''ultravasemmistolaisuus''', jolla on tarkoitettu tukeutumista jyrkkään ja yhteistyökyvyttömään vallankumoukselliseen fraseologiaan. Ultravasemmistolaisena on pidetty esimerkiksi [[Komintern]]in niin sanotun kolmannen kauden (1928–1935) linjauksia, joissa [[Sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatit]] määriteltiin [[Sosiaalifasismi|sosiaalifasisteiksi]].<ref>Jukka Paastela: Sosialismin sanakirja (SNK/SONK/TSL 1975), s. 149, 164.</ref>

 

== Äärivasemmisto Suomessa ==

Äärivasemmistoksi voidaan kutsua esimerkiksi Suomessakin toimivaa militanttia [[antifasismi|antifasistista]] liikettä. Osin tästä kumpusivat [[Kuokkavierasjuhlat|Tampereen vuoden 2013 itsenäisyyspäivän

mellakat]], joissa malalkoijat rikkoivat mm rikkoivat ikkunoita. Niitä pidettiin merkkinä vasemmistolaisen väkivallan kasvavasta uhasta Suomessakin<ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288642099138.html http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288642099138.html]</ref>. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti mararskuussa 2014 eduskunnalle kyselyn siitä, miten se aikoo varautua äärivasemmiston väkivaltaan<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/immonen%20aarivasemmisto-28088 "Mellakointia, tuhopolttoja, tihutöitä" – Miten hallitus aikoo puuttua äärivasemmiston uhkaan?]</ref>. Militantilla äärivasemmistolla on Suomessa vain hyvin pieni kannatatjakunta<ref>[http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/16649/e47631ba54 Ääriliikkeet reagoivat toistensa toimintaan]</ref>.