|
==Historia==
===Alkuperä===
Palatsin rakensi arkkitehti Jacques Lemercier [[kardinaali Richelieu]]n pyynnöstä. Rakennustyöt alkoivat vuonna [[1624]]. Rakennuksen paikka vastaa suunnilleen aiemmin paikalla sijainneen [[Rambouillet]]’nRambouillet’n palatsin aluetta. Alkuvaiheessa Palais-Royalea kutsuttiin Kardinaalinkardinaalin palatsiksi.
Kardinaali Richelieu oli usein nähty vieras Rambouillet’n markiisittaren loistavassa salongissa, jota hän linnassaan piti.
Arkkitehti [[Jacques Lemercier]]in suunnittelema palatsi rakennettiin vuosina 1634–1639.<ref name="padberg">Martina Padberg: ''Taide & Arkkitehtuuri: Pariisi'' (suom. Tapani Kilpeläinen), s. 197. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2007. Alkuteos ''Kunst & Architektur Paris''.</ref>
===Kuninkaallinen asumus===
Testamentissaan kardinaali Richelieu jätti rakennuksen Ranskan kuningas [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII:lle]]. Vuodesta [[1643]] lähtien, Ludvig XIII:n kuoleman jälkeen, vuonna 1643 sijaishallitsija ja leskikuningatar Anne[[Anna Itävaltalainen ja]], hänen poikansa, nuori [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]], kuten myösja [[kardinaali Mazarin]] poistuivatmuuttivat Louvresta asuakseenasumaan tässätähän palatsissapalatsiin. Tältä ajalta on peräisin rakennuksen kutsuminen ”PalaisPalais-Royaleksi”Royaliksi eli kuninkaalliseksi palatsiksi.<ref name="padberg" /> Vuonna [[1648]] pariisilaiset valtasivat palatsin varmistuakseen, että nuori Ludvig XIV ja hänen äitinsä eivät olisi paenneet rakennuksesta.{{lähde}} Kun pariisilaiset [[Fronde]]-kapinan aikana vuonna 1651 tunkeutuivat aina kuninkaan makuuhuoneeseen saakka, Ludvig XIV päätti rakennuttaa uuden kuninkaallisen palatsin, [[Versailles]]iin Pariisin ulkopuolelle.<ref>Padberg 2007, s. 13.</ref>
===Orléansien herttuoiden aika===
Vuonna [[1661]] Ludvig XIV asettuumuutti asumaanpois uudelleenPalais LouvreenRoyalista, ja hänen nuorempi veljensä [[Filip I (Orléans)|Filip]], jota kutsutaankutsuttiin arvolla Monsieur, saasai palatsin [[Apanage-läänitys|apanage-läänityksenä]]. Vuonna [[1692]] Orléansin herttua [[Filip II perii(Orléans)|Filip II]] peri palatsin. Seuraavan vuosisadan alussa sijaishallitsija Orléansin herttua [[Filip III asuu(Orléans)|Filip III]] asui palatsissa ja viettäävietti siellä jokseenkin iloista ja rattoisaa elämää.
===Vallankumouksen tyyssija===
[[Image:PalaysRoyal Hof1.JPG|thumb|300px|left|Les propylées (à droite) et la galerie de Valois (à gauche).]]
[[Ranskan suuri vallankumous|Vallankumouksen]] aattona palatsi kuului Orléansin herttua Filip IV:lle, josta myöhemmin tuli kuningas [[Ludvig-Filip IPhilippe Égalité|Filip tasa-arvoinenIV:lle]]. Hän jälleenrakensi palatsin vuonna [[1773]] tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Hän loi palatsista pariisilaisten suosiman tapahtumapaikan, johon hän sijoitti, kauppoja, [[teatteri|teattereita]], kahviloita, [[puisto]]npuiston jne. Tällöin palatsia alettiin nimittää kauppiaspalatsiksi ja Orléansin Filipiä Pariisin porvareiden johtajaksi (''prévot des marchands'').
Herttua Filip rakennutti palatsiin vuosina 1780–1784 arkkitehti [[Victor Louis]]in suunnittelemat pitkät siipirakennukset. Ne oli alkujaan tarkoitettu vuokrattaviksi, sillä herttua tarvisti vuokratuloja maksaakseen suuret velkansa.<ref name="padberg" />
Palais-RoyaleRoyalista tuli vallankumouksen aikana agitaation ja riettaan elämän paikaksikeskus. Sieltä lähtivät [[BastilleBastiljin valtaus|Bastiljin valtaamiseen]]n valtaamiseen johtaneet vallankumouskiihotukset. [[Camille Desmoulins]] puhui kansanjoukoille nostettuna kahvilan pöydälle. Juuri [[13. heinäkuuta]] [[1789]] pidetty puhe on tehnyt hänen kuuluisaksi. Palatsista lähti myös valtuuskunta, joka [[5. lokakuuta]] [[1789]] nousi vastustamaan kuninkaan käyttämää veto-oikeutta. Samana päivänä tuhannet naiset marssivat kohden Versaillesta[[Versailles]]ia ja [[6. lokakuuta]] he toivat mukanaan kuninkaallisen perheen [[TuileriesTuileries’n palatsi]]iinin.
Kahvilat olivat tyytyväisiä toimintaansa kaarikäytävien varrella. Ne ulottivat toimintonsa puiden siimekseen. Ne olivat todellisia verbaalisen agitaation peräpaikkoja, uusien ajatusten kansankokouksia, niin kauan kuin vallankumous toi ja kehittyi puheen rytmillä.
Vuonna [[1793]] palatsi siirtyi valtion omaisuudeksi.
===Keisarikunta===
===Orléansin herttuoiden residenssi===
Palatsi palautettiin Orléansin herttuoiden perheelle vuonna [[1814]] ja tässä käytössä se toimi aina vuoteen [[1848]] saakka. Jo [[24. joulukuuta]] [[1914]]1814 Pierre-François-Léonard Fontaine nimitettiin Orléansin herttuan arkkitehdiksi. Hän teetti rakennukseen, sen käytön kannalta tarvittavat muutokset (Orléansin galleria ja suuri portaikko jne.) Restauraation[[Bourbon-restauraatio|restauraation]] ja Heinäkuun[[heinäkuun monarkianmonarkia]]n aikana. PalatsniPalatsi ryöstivätryöstettiin heinäkuun[[Helmikuun monarkianvallankumous kaataneet(Ranska)|helmikuun vallankumouksen]] yhteydessä [[22. helmikuuta]] [[1848]].
===Kommuuni===
Vuonna [[1871]] palatsi tuhottiin. Pari vuotta myöhemmin se kunnostettiin, jotta [[Ranskan valtioneuvosto]] (''Conseil d’État'') voisi sijoittua sinne.
==Nykytilanne==
| 