Ero sivun ”Solmisaatio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki uuteen artikkeliin
kehittäjä ja lähde
Rivi 1:
[[Image:Doremi.png|thumb|]]
'''Solmisaatio''' on säveltavujen käyttöä [[sävel]]ten niminä. Solmisaatiossa ei oteta kantaa sävelten absoluuttiseen korkeuteen, vaan ainoastaan sävelten keskinäisillä korkeuseroilla on merkitystä. Täten esimerkiksi sama laulu voidaan laulaa monelta eri korkeudelta samoilla solmisaatiotavuilla.
 
Solmisaation kehitti [[Guido Arezzolainen|Guido Arezzolainen eli Guido Aretino]] 1000-luvulla.<ref>Facta 2001, WSOY 1985, 15. osa, palsta 111</ref>
 
Länsimaisessa musiikissa yleisen diatonisen [[sävelasteikot|sävelasteikon]] solmisaatiotavut ovat tavallisimmin ''do'', ''re'', ''mi'', ''fa'', ''so'', ''la'', ti'',do'' Aikaisemmin käytettiin ''do''-tavun sijasta nimeä ''ut''.
Rivi 19 ⟶ 21:
 
Varsinkin [[Romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] kuten [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[italian kieli|italiassa]] käytetään solmisaatiotavuja myös sävelten absoluuttisen korkeuden osoittavina niminä, jolloin ut tai do = C, re = D, mi = E jne.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Musiikki}}