Wikipedia

Ero sivun ”Maakeskinen maailmankuva” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 16:
# Taivaanpallo pyörii kiinteän akselin ympäri; täyteen pyörähdykseen kului yksi [[tähtivuorokausi]] eli noin 23 h 56 min.
 
Taivaanpallo katsottiin yleensä reaaliseksi, aineelliseksi kappaleeksi<ref>Sfairopoiia, s. 228</ref> [[Kiintotähti|Kiinto­tähtien]] oletettiin olevan kiinnitetyt joko itse taivaan­palloon tai, sen jälkeen kun [[prekessio (tähtitiede)|prekessio]] tuli tunnetuksi, erityiseen kiinto­tähtien palloon, jonka oletettiin hitaasti kiertyvän varsinaisen taivaan­pallon suhteen.<ref>Sfairopoiia, s. 93</ref>. Auringon, Kuun ja tunnettujen planeettojen oletettiin toisaalta tekevän kerran vuoro­kaudessa kierroksen maapallon ympäri, toisaalta myös liikkuvan kiinto­tähtien suhteen [[Eläinrata]]a pitkin. Niiden oletettiin olevan kiinnitetyt Maata ympäröiviin sisäkkäisiin pallonk­uoriin,<ref name=TahtitPer>;{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 532-534 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref> sisimpänä Kuun, sen jälkeen [[Merkurius|Merkuriuksen]], [[Venus|Venuksen]], Auringon, [[Mars]]in, [[Jupiter]]in ja [[Saturnus|Saturnuksen]] sekä vihdoin kiinto­tähtien pallon­kuori.
 
[[Aristoteles|Aristoteleen]] mukaan taivaa­npallon ulko­puolella oli vielä [[Ensimmäinen liikuttaja]], josta lähti kaikkia taivaan­kappaleita liikuttava, maailmaa käynnissä pitävä voima.<ref name=TahtitPer>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 532-534 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref>
Rivi 22:
Aristoteleen mukaisesti uskottiin [[uusi aika|uuden ajan]] alkuun saakka, että ''kuun­ylinen'' maailma oli luonteeltaan aivan erilainen kuin ''kuun­alinen'' maailma. "Kuun­alinen" maailma koostui neljästä [[klassiset alkuaineet|klassisesta alku­aineesta]], ja siellä kaikki oli jatkuvassa muutoksen tilassa, syntyi, kasvoi, lakastui ja kuoli. Sitä vastoin "kuun­ylinen" maailma, jossa taivaan­kappaleet liikuivat, oli täydellinen ja muuttumaton, ja siellä esiintyi vain ympyrä­liikettä sekä ympyrä­liikkeistä muodostuvaa [[episykli]]liikettä. Taivaan­kappaleiden oletettiin koostuvan [[kvintessenssi|viidennestä alku­aineesta]].<ref name=TahtitPer />
 
Vähitellen vakiintuikin useimpien oppineiden hyväksymäksi käsitykseksi, että maapalloa ympäröi kymmenen sisäkkäistä pallonkuorta: Kuun, Auringon ja viiden tunnetun planeetan pallonkuoret sekä niiden ulkopuolella vielä kolme. Kahdeksas eli kiinto­tähtien pallon­kuori suoritti hidasta [[prekessio (tähtitiede)|prekessio­liikettä]]liikettä sen ulko­puolella sijainneen yhdeksännen pallon­kuoren suhteen, joka pyörähti kerran vuoro­kaudessa Maan ympäri, ja kaikkein uloimpana oli kymmenes, ''[[primum mobile]]''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Raimo Lehti | Nimeke = Tanssi Auringon ympäri, Kopernikus, Kepler ja aurinkokeskisen tähtitieteen synty | Sivu = 108 | Julkaisija = Pohjoinen | Julkaisupaikka = Oulu | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 951-749-104-2}}</ref><ref>kirjaviite | Tekijä = Tapio Markkanen | Nimeke = Paratiisista katsoen : tähtitaivaan karttojen historiaa | Sivu = 35 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-952-5329-80-3}}</ref>
 
=== Planeettojen liike ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakeskinen_maailmankuva”