Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kv
p kv
Rivi 2:
'''Siviilipalvelus Suomessa''' on [[perustuslaki|perustuslain]] 127 §:n tarkoittama vaihtoehto [[varusmiespalvelus|varusmiespalvelukselle]]. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka [[vakaumus]]<nowiki/> (ks. Siviilipalveluslain ensimmäinen pykälä) estää varusmiespalveluksen suorittamisen.<ref name=sivarilakipykala1/> Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut hänen astumisestaan asepalvelukseen.<ref name=sivarilakipykala1/><ref name=naistenasepalveluspykala4/> Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa [[asepalvelus|asepalvelukseen]] eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä [[sotilasreservi|reserviin]].<ref name=asev.lakipykala49/>
 
Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref> s [[Kertausharjoitukset]] on mahdollista suorittaa Siviilipalveluksena ns. [[Täydennyspalvelus|Täydennyspalveluksena]] (joista osa naisia).
 
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen (347 poislukien suoritetut päivät kertoimella 347 jaettuna määrätyllä palvelusajalla). Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä. Päivärahoja maksettaessa kertoimia '''ei''' käytetä (esimerkiksi 120. päivä on 120 päivä järjestykseltään, vaikka kertoimien mukaan päiviä olisi enää jäljellä esimerkiksi 270).