Ero sivun ”Kustaa Tapola” versioiden välillä

K. A. Tapola oli maailmansotien välisenä aikana merkittävimpiä suomalaisen taistelutaktiikan kehittäjiä ja kouluttajia.{{Kenen mukaan}}{{Lähde}} [[Talvisota|Talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassa]] hän saavutti menestystä Karjalan Armeijan ja Kannaksen Armeijan esikuntapäällikkönä sekä myöhemmin jatkosodassa 5. divisioonan komentajana ja sai ansioistaan 2. luokan Mannerheim-ristin. Sotien jälkeen hän keskittyi erityisesti [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] koulutus- ja kehittämiskysymyksiin.

Kustaa Tapola oli Mannerheim-ristin ritari numero 160. Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai 18. marraskuuta 1944 ylipäällikkö Mannerheimilta yhdessä kenraali Aksel Airon (numero 159) kanssa Mikkelin päämajassa. Sotilasarvoltaan Tapola oli tuolloin [[kenraalimajuri]].<ref>Hurmerinta 2008 s. 267</ref> Nimitysperusteluissa sanotaan: Kenraalimajuri K. A. Tapola on komentanut 5. Divisioonaa kesä–heinäkuun raskaissa puolustustaisteluissa [[Syväri]]ltä [[Pitkäranta]]an. Hän on divisioonansa kanssa koko taisteluvaiheen ajan saanut kestää vihollisen Aunuksen voimaryhmän raskaimman painostuksen, ankarimmat iskut. Hänen taitavalla johdollaan divisioona tuotti jatkuvissa, sitkeissä taisteluissa viholliselle huomattavat tappiot ja pysäytti viimein vihollisen etenemisen Pitkärannan seuduilla torjuttuaan sen useita päiviä kestäneet, suurin voimin tekemät läpimurtoyritykset, sille mitä raskaimpia tappioita aiheuttaen. Näin hän vakiinnutti tilanteen [[Laatokan Karjala]]n tärkeimmällä operaatiosuunnalla sodan loppuun saakka. (Nimitysperustelut kenraalimajuri K. A. Tapolan nimittämiseksi 18. marraskuuta 1944 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.)