Ero sivun ”Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→2014–2015: Kirjoitusvirheen korjaus. |
|||
Rivi 13:
| toiminta-alue =
| jäsenet = 5 pysyvää jäsentä, 10 kiertävää jäsentä
| kielet = [[Englannin kieli|englanti]], [[Espanjan kieli|espanja
| puheenjohtaja = [[Dato Ramlan Ibrahim]]<br><small>{{Malesia}}</small>
| puheenjohtajan-nimike =[[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston puheenjohtaja|Puheenjohtaja]]
Rivi 32:
Turvallisuusneuvoston on sääntöjensä mukaisesti kokoonnuttava 14 päivän välein<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Turvallisuusenuvosto voidaan kutsua kokoon jopa päivittäin mikäli kansainvälinen tilanne vaati niin<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Turvallisuusneuvoston kaikkien jäsenmaiden pysyvillä edustajilla on läsnäolovelvollisuus YK:n päämajassa ympärivuorokauden<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/> jotta heidät saadaan nopeasti istuntoon mikäli neuvosto joutuu kokoontumaan nopeasti<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Turvallisuusneuvostoa johtaa puheenjohtaja joka valitaan neuvoston pysyvien tai kiertävien jäsenvaltioiden edustajien joukosta englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti yhden kuukauden ajaksi<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Kiertävien jäsenvaltioiden valinta tapahtuu kukin maan omista maantieteellisistä ryhmistä siten, että [[Afrikka|Afrikan]] mailla on kolme , [[Aasia]]n ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren mailla]] kaksi, [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] ja [[Karibia]]n mailla on kaksi, [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] mailla yksi ja [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopan]] mailla kaksi edustajaa. Länsi-Euroopan ryhmään kuuluu myös [[Kanada]], [[Australia]] ja [[Uusi-Seelanti]]<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>. [[Arabimaat]] ovat edustettuina Afrikan tai Aasian ryhmissä<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Mikäli turvallisuusneuvosto käsiteltäväksi tuodaan kansainvälistä rauhaa tai turvallisuutta uhkaavaa tilannetta koskeva asia on neuvoston ensi sijaisesti etsittävä asialle rauhanomaista ratkaisua<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Turvallisuusneuvosto voi itse myös ryhtyä selvittämään tilannetta tai nimittää siihen ulkopuolinen erityisedustaja jonka tehtävänä on saada rauhanomainen ratkaisu osa puolten välille<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>. Lisäksi turvallisuusneuvosto voi myös esittää [[YK:n pääsihteeri]]ä kriisin välittäjäksi<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Aseellisen konfliktin seurauksena turvallisuusneuvosto voi antaa [[tulitauko]]määräyksen ja lähettää paikan päälle kansainvälisiä [[
YK:n jäsenvaltio, jonka toimet ovat vaatineet turvallisuusneuvoston väliintuloa, voidaan periaatteessa sulkea pois [[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|yleiskokouksesta]] tai jopa erottaa kokonaan YK:sta<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Rivi 50:
==Veto-oikeus==
Ainoastaan pysyvillä viidellä jäsenvaltioilla on [[veto-oikeus]] turvallisuusneuvoston [[päätöslauselma|päätöslauselmiin]]<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen veto-oikeudellaan neuvostossa.<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>
Rivi 58:
Jokainen neuvoston päätöslauselma vaatii taakseen vähintään yhdeksän neuvoston jäsenen hyväksynnän. Näin varmistetaan etteivät viisi pysyvää jäsenvaltiota pysty keskenään tekemään päätöslauselmia<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Vaihtuvilla jäsenmailla ei ole veto-oikeutta neuvoston päätöksiin, mutta niillä on äänioikeus kun asioista äänestetään neuvoston istunnoissa<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Pysyvien ja vaihtuvien edustajien lisäksi turvallisuusneuvoston istuntoihin osallistuvat usein myös tiettyjen valtioiden tai organisaatioiden edustajat, joilla on perusteltuja syitä olla mukana istunnoissa<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>. Näillä edustajilla ei kuitenkaan luonnollisesti ole virallista valtaa neuvostossa, vaan he osallistuvat kokouksiin lähinnä asiantuntijoina ja keskustelun ylläpitäjinä<ref name="UNturvallisuusneuvosto"/>.
Rivi 65:
Turvallisuusneuvoston ensimmäisen istunto järjestettiin 17. tammikuuta 1946 Church Housessa, [[Lontoo]]ssa<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.unmultimedia.org/s/photo/detail/741/0074158.html|Nimeke=First Session of the United Nations Security Council|Tekijä=Marcel Bolomey|Selite=Photo #74158|Julkaisu=unmultimedia.org|Julkaisija=United Nations|Viitattu=19.10.2013|Kieli={{en}}}}</ref>
Neuvoston pysyviksi jäseniksi tulivat [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] voittajavaltiot. Kiinan tasavallan, Taiwanin syrjäytti YK:ssa ja samalla neuvostossa [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunisti]]en hallitsema Kiina 1971. Neuvostoliiton paikan sai [[valtioseuraanto|seuraajavaltio]] Venäjä 1991.
Pysyvää jäsenyyttä ovat tavoitelleet maailmansodan häviäjämaan jälkeläinen [[Saksa]] (YK:n kolmanneksi suurin rahoittaja) ja [[Japani]] (YK:n toiseksi suurin rahoittaja). Muita pysyviksi jäsenmaiksi haluavia ovat [[Intia]] (maailman toiseksi väkirikkain maa) ja [[Brasilia]] (Latinalaisen Amerikan taloudellisesti ja väestöllisesti suurin maa).
Käytännössä niiden alueelliset kilpailijat vastustavat tätä. On myös puhuttu [[Euroopan unioni]]n yhteisestä edustajasta, jolloin Ranskan ja Britannian paikat voitaisiin yhdistää ja myös Saksa pääsisi tätä kautta mukaan neuvoston päätöksentekoon.
Monet haluavat myös [[Afrikka|Afrikalle]] oman edustajansa neuvostoon. Tällöin todennäköisimmät vaihtoehdot Afrikan edustajiksi olisivat [[Etelä-Afrikka]], joka on Afrikan taloudellisesti kehittynein valtio tai [[Nigeria]], jolla on Afrikan maista suurin väkiluku. Myös islamilaisen maailman yhteisestä edustajasta on käyty keskusteluja, onhan [[Arabian kieli|arabia]] yksi YK:n virallisista kielistä.
====Pysyvät jäsenvaltiot====
Rivi 130:
|{{Jordania}}
|1.1.2014–31.12.2015
|Aasia-Tyynimeri
|-
|{{Liettua}}
| |||