Ero sivun ”Ihmisaivot” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 1:
{{Hauki on kala|
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Brain 090407.jpg|thumb|250px|Ihmisen aivot]]
'''Ihmisaivot''' ovat ihmisen [[pää]]ssä [[pääkallo|kallon]] sisällä sijaitseva [[keskushermosto]]a hallitseva [[elin]], jonka päätehtävä on käsitellä [[aisti]]en välityksellä saatua informaatiota siten, että ihmisen toimintakyky ympäristössään säilyy. Ihmisen kuten muidenkin eläinten [[aivot]] koostuvat [[hermokudos|hermokudoksesta]], jonka erikoistuneita soluja ovat [[neuroni|neuronit]] ja [[gliasolu]]t. Ihmisaivot ovat rakenteeltaan koko tunnetun [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] kehittynein ja monimutkaisin orgaaninen kokonaisuus.{{lähde}}
==Rakenne==
[[Tiedosto:Lobes of the brain NL.svg|thumb|250px|Ihmisen aivot kuvattuna sivusuunnasta (otsa vasempaan päin). Isoaivot jaotellaan neljään lohkoon: otsa- eli frontaalilohkoon (sinisellä), päälaen- eli parietaalilohkoon (keltaisella), ohimo- eli temporaalilohkoon (vihreällä) sekä takaraivo- eli oksipitaalilohkoon (punaisella).]]
Rivi 86 ⟶ 67:
[[Tiedosto:PET-image.jpg|thumb|right|200px|[[Positroniemissiotomografia|PET]]-kuva aivoista, mistä näkyy aivojen aktiivisuustaso (punainen aktiivisempi)]]
Aivojen neuronit vaativat paljon energiaa. Aivot ovat riippuvaisia jatkuvasta verenkierrosta, sillä aivot käyttävät energianlähteenään [[glukoosi]]a, jota ne eivät kykene varastoimaan itse. Siitä huolimatta, että ihmisen aivot ovat vain kaksi prosenttia ruumiinpainosta, ne käyttävät 15 prosenttia sydämen pumppaustuotosta, 20 prosenttia hapen kokonaiskulutuksesta ja 25 prosenttia elimistön glukoosista. Levossa aivot kuluttavat energiaa suunnilleen saman verran kuin aktiivisen toiminnan aikana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Shulman R. , Rothman D., Behar K., Hyder F.|Otsikko= Energetic basis of brain activity: implications for neuroimaging| Julkaisu = Trends in Neurosciences| Ajankohta = 2004|Vuosikerta = 27| Numero = 8| Sivut = 489-495|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste =|Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
==Aivot ja filosofia==
===Aivot ja tietoisuus===
Suurimmalla osalla tietoisuuden tapahtumista näyttäisi olevan vahva kytkös aivojen sähkökemiallisiin, fyysisiin tapahtumiin. [[Tietoisuus|Tietoisuuden]] ja aineen (aivojen) välinen suhde on länsimaisen [[filosofia]]n historian eräs suuri kysymys, jota on pohtinut lukematon määrä ihmisiä, mutta silti edistyminen on ollut hidasta tieteellisen tutkimuksen saralla. [[Ihminen]] kykenee pohtimaan [[elämän tarkoitus]]ta sekä on tietoinen omasta olemassaolostaan. Aistit havaitsevat ympäröivän [[Informaatio]]n ja aivot käsittelee sen. Informaation puutteessa, kuten synnynnäinen sokeus tai kuurous on ihmisen tietoisuus puutteesta riippuen vähäisempi. Jos aisti menetetään myöhemmässä elämän vaiheessa voi aivot käsitellä vielä sitä informaatiota, jotka edesmennyt aisti joskus havaitsi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Damasio, Antonio| Nimeke = Itse tulee mieleen : tietoisten aivojen rakentaminen|Vuosi = 2011| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = alkuteos: Self comes to mind| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Terra Cognita| Tunniste = ISBN 978-952-5697-36-0| Kieli ={{fi}}}}</ref>
===Mielenfilosofia===
Rivi 91 ⟶ 77:
Tiedetään, että aivojen ja mielen suhde on läheinen, ja nykyajan aivotutkijoilla onkin aivojen ja mielen teorian yhdistäminen suurimpana haasteenaan. Aivot ovat kuitenkin niin monimutkainen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, että tarvitsemme vielä muutamia suuria läpimurtoja ennen kattavaa mielen ja aivojen yhdistettyä teoriaa.
▲==Ihmisen Aivotutkimus==
{{Pääartikkeli|[[Neurotiede]]}}
Ihmisen aivoja tutkitaan esimerkiksi [[neurologia]]ssa ja [[neuropsykologia]]ssa. Suurin osa aivotutkimuksesta on kuitenkin tehty eläinten aivoja tutkimalla.
Rivi 105 ⟶ 87:
===Aivot ja ikä===
[[Psychological Science]] -lehden tutkimuksen mukaan mikä tahansa päätä vaativa puuhastelu ei lisää vanhenevien ihmisten aivojen tehokkuutta. Hoksottimet vahvistuvat vasta kun aletaan opetella uusia asioita, joka vaativat paneutumista, kuten [[digikuvaus]] tai tilkkutöiden teko. On myös hyvä jos uuden taidon lisääminen tuo elämään uusia sosiaalisia virikkeitä. Yhteisretkien kaltaiset puuhastelut eivät kuitenkaan yksin riittäneet kohentamaan ikäihmisten muistitaitoja. Tutkimukseen osallistui yli 200 60–90-vuotiasta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko= Uuden opettelu pitää skarppina|Tekijä=Tiede | Julkaisu=Tiede 12/2013 | Ajankohta=2013 | Sivut=13}}</ref>
== Katso myös ==
Rivi 127 ⟶ 107:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Damasio, Antonio| Nimeke = Itse tulee mieleen : tietoisten aivojen rakentaminen|Vuosi = 2011| Luku = |Sivu = |Sivut = | Selite = alkuteos: Self comes to mind| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Terra Cognita| Tunniste = ISBN 978-952-5697-36-0| Kieli ={{fi}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Eagleman, David| Nimeke = Incognito : aivojen salattu elämä|Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = |
|