Ero sivun ”Kaisaniemen puisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Erotettu julkinen taide omaksi kappaleeksi |
p linkki täsmennyssivuun Ylioppilas using AWB |
||
Rivi 1:
{{TOCright}}
'''Kaisaniemen puisto''' ({{k-sv|Kajsaniemiparken}}) on [[puisto]] [[Helsinki|Helsingin]] ydinkeskustassa, [[Kluuvi]]n kaupunginosan pohjoisosassa. Siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia kuten [[Maailma kylässä]] -kulttuuripäivät. [[Helsingin kasvitieteellinen puutarha]] sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoisosassa. Osa puistoa luovutettiin Helsingin yliopistolle puutarhaa varten jo 1829. Puutarhan vanhin viherhuone avattiin 1889.
Puisto on saanut kielteistä mainetta, erityisesti seksuaalisen väkivallan ja tappelujen vuoksi.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pelkotutkija+patistaa+ihmisi%C3%A4+y%C3%B6k%C3%A4velylle+Kaisaniemen+puistoon/1135250435587 Pelkotutkija Hille Koskelan mielestä olisi jo aika karistaa paha maine Helsingin Kaisaniemen puistolta.], HS.fi pääkaupunkiseutu 1.11.2009.</ref>
Rivi 17:
[[File:Kaisaniemi restaurant, Helsinki, 1862.jpg|thumb|Kajsaniemen ravintola vuonna 1862]]
[[Kuva:Ravintola Kaisaniemi.jpg|150px|right|thumb|Ravintola Kaisaniemi]]
[[Catharina Wahllund|Catharina 'Kajsa' Wahllund]] saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja [[Salomon Jansson]]in kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski mutta 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 202-203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
| |||